Ministeri Mönkäre: Työmarkkinajärjestöt vaativat lääkekulujen hillitsemistä

Lääketeollisuus ry:n huhtikuisessa Initium Novum -seminaarissa puhuttiin tulevaisuuden haasteista eli lääkkeistä ja rahasta.

- Kymmenen vuotta sitten suomalainen kotitalous käytti puhelinmenoihin vuodessa keskimäärin 47 euroa ja nyt jo noin 530 euroa. Kasvua on siis reilut tuhat prosenttia. Samaan aikaan kotitalouden lääkelasku kasvoi 22 prosenttia nykyiseen noin 257 euroon, vertasi Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen.

Hän ihmettelikin, miksei kukaan ole puhunut siitä, että kotitalouksilta ovat rahat loppuneet niiden kasvattaessa puhelinlaskuaan näin hurjasti ja "ihan vapaaehtoisesti".

Tähän eivät seminaarin muutkaan puhujat osanneet vastata. Sen sijaan selväksi kävi, mitkä tahot tässä yhteiskunnassa ovat kaikkein eniten huolissaan lääkekulujen kasvusta.

- Työmarkkinajärjestöt ilmoittivat talvella, että voidakseen osallistua sairausvakuutuksen kustannuksiin, lääkekuluissa ei saa jatkuvasti olla "piikki auki". Hallitukselta edellytettiin siis selkeitä käytännön toimia lääkekulujen kasvun hillitsemiseksi, totesi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre. Lääkkeisiin kuluu avo- ja sairaalahoidossa rahaa vuosittain noin 2 miljardia euroa. Terveydenhuoltoon kuluu yhteensä noin 11 miljardia euroa, mikä on 7,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

- Suomen terveydenhuoltomenojen taso on Pohjoismaiden alhaisin, ja EU:ssa olemme keskivaiheilla. Terveydenhuoltomme menot ovat puolet USA:n tasosta. Lääkekuluista julkisella rahalla katetaan noin 55 prosenttia. Tämä osuus on selvästi kohonnut 1990-luvun mittaan - toisin kuin terveydenhuollon kokonaismenot, muistutti samassa seminaarissa puhunut valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen.

Valtio siis huolestui, kun sen osuus alkoi kasvaa?

- Julkisen talouden kestävyydelle olennaisinta ovat kokonaiskustannukset, painotti Sukselainen. Hänen mukaansa lääkkeet ovat vain yksi komponentti, jonka suhteellinen osuus voi sinänsä kasvaakin - tosin "vain perustellusti".

Seminaarin kuulijakunta jäikin pohtimaan, mitä on perusteltu kasvu. Sitäkö, jos lääkkeillä pidennetään suurten ikäluokkien työkykyistä elämää? Tai sitä, että siirretään vanhusten laitoshoitoon joutumista?