Mitä uutta bioalalla?

- Usein bioalasta puhutaan kuin me tekisimme jotain aivan uutta ja ihmeellistä, naurahtaa Turun Biolaakso Oy:n toimitusjohtaja

Kai Lahtonen

Todellisuudessa lääketeollisuuden historia ulottuu 1800-luvun lopulle ja diagnostiikkateollisuudenkin 1900-luvun puoliväliin.

- Yksinkertaisesti bioteknologia on eliöiden elintoimintojen, solujen, solun osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen perustuvaa tekniikkaa, Lahtonen sanoo.

Uutena voidaan pitää bioalan rakennemuutoksia 20-30 vuotta sitten. Alkoi pienten, ketterien biotekniikkayritysten esiinmarssi. Tutkimusta ja tuotekehitystä ulkoistettiin, samoin tuotteiden valmistusta. Samalla syntyi uusia ansaintamalleja, lisensointia, co-developmentia ja monimuotoista palvelutuotantoa.

- Suuret toimijat keskittyivät volyymeihin eli laajoihin kliinisiin tutkimuksiin, massatuotantoon ja markkinointiin, jotka vaativat suuria taloudellisia panostuksia, Lahtonen kuvailee.

Rakennemuutos on aiheuttanut sen, että uusia lääkemolekyylejä keksitään nykyisin useammin pikkufirmassa kuin suuryrityksessä.

Suomessa bioteknologiatutkimus on levinnyt kaikille yliopistokampuksille ja tuotekehitys syntynyt niiden ympärille perustettuihin yrityksiin. Viime viikolla Suomen Lääkeklusterin seminaarissa esittäytyi muutamia suomalaisinnovaatiota.

Geeniterapiaa Kuopiossa...

Verkostojen syntyminen niin yritysten kuin yksilöiden välillä on innovatiivisessa tuotekehittelyssä ensiarvoisen tärkeää. Kansainvälinen kumppanuus on erityisen tärkeää.

Kuopiossa kohtasivat lontoolaiset ja savolaiset professorit, joiden yhteistyöstä on syntynyt ensimmäisenä maailman markkinoille tuotu hoitogeeni.

Pisimmällä Kuopiossa ollaan pahanlaatuisen aivokasvaimen, gliooman, hoitotutkimuksissa. Cerepro on parhaillaan faasi III:ssa, ja aiemmat tulokset ovat olleet erittäin lupaavia. Aivokasvaimen poistoleikkauksessa geeniterapialääkkeen mukana kasvainalueella injektoidaan adenovirusta, jonka tehtävänä on tuhota jäljelle jääneet syöpäsolut. Toinen osa lääkettä annetaan injektiona potilaalle vielä leikkauksen jälkeen.

- Innovaatiomme on nimenomaan se "kuljetin", jolla terapeuttinen geeni saadaan solussa rDNA:n ympärille, sanoo tohtori

Nigel Parker

Pitkällä ovat myös tutkimukset Trinamilla, joka on tarkoitettu estämään verisuonten tukkeutuminen hemodialyysipotilaiden suntin asennusleikkauksissa.

- Suomessa ja Kuopiossa on ainutlaatuinen ympäristö tällaiselle tutkimustyölle, sanoo Nigel Parker.

- Täällä suhtaudutaan biotekniikkaan ja geenitutkimukseen poikkeuksellisen myönteisesti niin kansalaisten kuin viranomaistenkin keskuudessa. Suomen Lääkelaitos ansaitsee erityiskiitoksen geeniterapian ymmärtämisessä, sanoo Nigel Parker.

...Implantteja Tampereella

Bionx-implanttien syntyhistoria juontaa vuoteen 1978, jolloin professorit

Pertti Törmälä

Pentti Rokkanen

Neljän vuoden kuluttua perustettiin Biocon Oy patentoimaan tutkimusryhmän ensimmäisiä keksintöjä. Vuonna 1984 "naulattiin" ensimmäiset biohajoavat ortopediset naulat ihmiskehoon Töölön sairaalassa.

- Vuonna 1990 oltiin tilanteessa, jossa leikkauksia oli tehty jo kuutisen tuhatta, meillä oli puolen sataa patenttia ja puolitoista patenttihakemusta eri maissa, kertoo biomateriaalitekniikan professori Pertti Törmälä.

- Toiminta kasvoi todella nopeasti, ja neljän vuoden kuluttua leikkauksia oli tehty jo 50 000. Ensimmäinen "tähtituotteemme", meniskus-nuoli, lanseerattiin markkinoille. Alusta asti tiesimme, että Suomen markkinat ovat kirurgisille tuotteille liian pienet, joten kansainvälistyminen oli elinehto, kuvailee Törmälä.

Monimuotoisten liiketoimintajärjestelyjen, New Yorkin pörssiin menon ja yrityskauppojen jälkeen ollaan tilanteessa, jossa lääkeainetta luovuttavien, bioaktiivisten implanttien kehittely ja valmistus on siirretty erilliselle yhtiölle. Törmälä sanoo, että tämä tehtiin pääomasijoittajien määräyksestä, koska lääkkeiden kehitystyö kestää kauemmin ja on riskialttiimpaa kuin esimerkiksi pelkkien luunaulojen. Yrityksellä on suomalais-amerikkalainen hallitus.

Bioretec Oy keskittyy nyt luunmurtumien hoidossa käytettävien, antibiootteja luovuttavien biohajoavien ruuvien kehitykseen. Professori Hannu Aron tutkimusryhmä Turussa käyttää niitä riskipotilailla, kuten vanhuksilla ja diabeetikoilla. Ruuvien odotetaan tulevan markkinoille ensi vuonna.

Muut tärkeimmät tuotelinjat ovat bioaktiiviset implantit kudosvaurioiden hoitoon ja nikaman välilevyn luudutusimplantit selkäkirurgiassa sekä biohajoava panta rintakehän avauksen sulkemiseen avosydänkirurgiassa.

- Elämme parhaillaan voimakkaan kasvun aikaa; henkilökuntaa on nyt 20, mutta lisää rekrytoidaan parhaillaan, kertoo Pertti Törmälä, joka on itse parhaillaan virkavapaalla professuuristaan.