Moniongelmainen perhe usein lasten käytöshäiriöiden taustalla

Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoidon ennusteeseen vaikuttaa se, kuinka varhain oireet havaitaan ja miten niihin puututaan. Siksi terveydenhuollon, päiväkodin, koulun, perheen ja lastensuojelun yhteistyö nousee keskiöön.

- Perusterveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa mahdollisimman varhain lapset, joiden oireilu viittaa käytöshäiriöön. Jos lapsi oireilee vaikeasti ja mikäli epäillään, että käytöshäiriön taustalla on esimerkiksi vakavaa masennusta tai vaikeita traumakokemuksia, lapsi pitäisi lähettää erikoissairaanhoitoon, totesi lastenpsykiatrian erikoislääkäri

Päivi Lindholm

Hänen mukaansa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuoropuhelun pitää olla mahdollisimman avointa. Ongelmana on kuitenkin se, että perusterveydenhuollon resurssit vaihtelevat paljon eri kunnissa.

Kognitiivis-behavioraalisen terapian ja taide- sekä musiikkiterapian vaikuttavuudesta on jonkin verran näyttöä lasten käytöshäiriöiden hoidossa.

- Psykodynaamisesta yksilöpsykoterapiasta on arvioitu olevan hyötyä pienelle osalle käytöshäiriöisistä. Noin kolmasosalla käytöshäiriöisistä lapsista ja nuorista esiintyy lukivaikeuksia. Osa lapsista ja nuorista hyötyy toiminta- ja fysioterapiasta ja ne nuoret, joilla on myös lukihäiriö, saavat apua puheterapiasta.

Jos lapsen arkipäiväinen elämä ei ole säännöllistä ja hänen kasvatuksensa johdonmukaista, käytöshäiriöiden riski kasvaa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että käytöshäiriöitä on 4-12 prosentilla 10-11-vuotiaista nuorista, pojilla enemmän kuin tytöillä.

- Käytöshäiriöisten lasten perheiden yhteinen nimittäjä on usein moniongelmaisuus. Tavoitteena on se, että perheet ovat tiiviisti mukana lasten hoidossa alusta alkaen, Lindholm huomautti.