Neurotieteiden tutkimusohjelma lisää yhteistyötä aivotutkimuksessa

Suomen Akatemian käynnistämä neurotieteiden tutkimusohjelma tuo lisää rahaa ja yhteistyökumppaneita suomalaiseen aivotutkimukseen. Suomalais-kanadalais-kiinalainen nelivuotinen ohjelma rahoittaa 25:tä tutkimushanketta, joista 16 on kansallisia.

Akatemian osuus rahoituksesta on suurin, 7,1 miljoonaa euroa, ja se kohdistuu suomalaisiin hankkeisiin. Pienemmällä summalla ovat mukana Kiinan kansallinen luonnontieteiden säätiö sekä Kanadan terveydentutkimuksen instituutti.

Paitsi tutkimustuloksia, rahoituksellä haetaan tutkijoiden aiempaa tehokkaampaa verkottumista. Tutkijakontakteja on ollut aiemminkin, mutta ei rahoitusta niiden hyödyntämiseen.

- Kanada on yhteistyökumppanina tuttu. Kiinaan puolestaan pyritään lisäämään vuorovaikutusta. Kiina on tulevaisuuden tiedemaa, joka panostaa tällä hetkellä huippututkimukseen aktiivisesti, toteaa Neuro-ohjelman ohjelmapäällikkö

Mika Tirronen

Ohjelmassa rahoitetaan mm. molekyyli- ja solutason neurotiedettä, hermoston kehityksen tutkimusta, systeemistä ja kognitiivista neurotiedettä sekä hermoston sairauksien tutkimusta.

Hermokantasoluista etsitään apua hermovaurioihin

Professori

Outi Hovatan

Hovatta johtaa tutkimusta solu- ja kudosteknologiakeskus Regeassa Tampereella.

- Ennen ihmisten hoitamista on testattava, että siirrettävät solut todella toimivat kuten kyseisen kudoksen hermosolujen pitää toimia. A.I. Virtanen Instituutin tutkijoilla Kuopiossa on kokemusta solujen toiminnan määrittämisestä koe-eläimillä, lähinnä rotilla ja hiirillä. Eläintyö on tutkimuksessa olennaista, Outi Hovatta kertoo.

- Tutkimme, mikä on paras solujen antotapa, mihin kohtaan solut pitää ruiskuttaa ja kuinka pitkälle solujen pitää olla erilaistuneita. Ensimmäiseksi tutkimuksessa kokeillaan hermoesisoluja.

Hankkeessa selvitetään myös, kuinka solunsiirtoihin liittyvää tulehdusreaktiota voidaan hillitä ja kuinka siirretyt solut saadaan paremmin pysymään hengissä.

Kliiniset hoitokokeet häämöttävät jo

Solunsiirtohoitoja saaneiden koe-eläinten käyttäytymistä seurataan tätä varten kehitetyillä malleilla sekä tarkoilla kudosanalyyseilla. Hovatan mukaan osa koe-eläimistä kyetään pitämään hengissä niin kauan, että myös pitkällä aikavälillä kehittyvien sivuvaikutusten mahdollisuutta voidaan tarkastella.

- Jos ei-toivottuja sivuvaikutuksia, kuten kasvaimia, ei tule, olemme aika lähellä ihmisillä tehtäviä kliinisiä kokeita, Hovatta sanoo.

Hän arvioi, että jos tutkimuksessa ei tule takaiskuja, hermokantasoluhoitoa voitaisiin kokeilla ihmisiin 4-5 vuoden kuluttua. Tästäkin on kuitenkin vielä matkaa siihen, että hoito vakiintuu käytännöksi - Hovatta arvioi, ettei kuitenkaan enää kymmeniä vuosia.

Aivan vastaavaa tutkimusta ei tehdä missään muualla maailmassa. Lisäksi Regeassa olevat kantasolulinjat ovat laadullisesti parempia kuin maailmalla yleisesti käytössä olevat solulinjat. Regean solulinjat tullaan kasvattamaan puhdastiloissa ja ne täyttävät EU:n kudoslaitosdirektiivin vaatimukset, joten niitä todella voidaan käyttää ihmisten hoitamiseen.

Hovatta kuitenkin muistuttaa, että tiukka kilpailu tutkimusryhmien välillä ei ole nykypäivää. Niinpä solulinjoja lähetetään Tampereelta myös kansainvälisten tutkimusryhmien käyttöön.