Nikulan sisarusten geenit testiin Mistä on terveet ja terävät supervanhukset tehty?

90-vuotias Maila Nikula niittää ja pilkkoo klapeja 98-vuotiaan Irja-siskonsa kesämökillä. 95-vuotias Meeri-sisar voisi hänen mielestään jo kuitenkin jättää puutarhahommat muiden hoidettavaksi. Mutta Meeri ei malta, vaan kitkee siskolta salaa. Mistä aineksista on tehty sellaiset ihmiset kuin Nikulan sisarukset, jotka ovat vanhenneet niin kaikin puolin hyväkuntoisina kuin toivoa saattaa?

Onnistuneen vanhenemisen genetiikkaa selvitetään yhdentoista EU-maan yhteistutkimuksessa. Siinä tutkitaan sisaruspareja, joista nuorempikin on vähintään 90-vuotias. Suomalaisia sisaruspareja on lupautunut mukaan jo yli 250.

Suomesta GEHA-tutkimushankkeessa (Genetics of healthy ageing) ovat mukana sekä gerontologian professori Antti Hervosen että professori Leena Palotien tutkimusryhmät.

Hervonen on tutkinut pitkäikäisyyttä jo lähes kymmenen vuoden ajan Tervaskanto-projektissa, jossa tutkimuksen kohteena ovat yksittäiset 90 vuotta täyttäneet.

GEHAssa sen sijaan etsitään iäkkäiden sisarusten perimästä yhteisiä piirteitä, jotka voisivat selittää, miksi kumpikin on hyvässä kunnossa vielä 90 vuotta täytettyään.

Tilastollista voimaa tutkimukseen haetaan sen laajuudesta: tavoitteena on saada osanottajamaista haastatelluksi yhteensä lähes 3 000 sisarusparia.

Tutkimusasetelma onkin ainutlaatuinen: näin iäkkäistä sisaruspareista ei ole koskaan aikaisemmin tehty yhtä laajaa tutkimusta.

Mikä jarruttaa vanhenemista?

- Tutkimuksessa etsitään tässä vanhusryhmässä rikastuvia geneettisiä polymorfioita ja sitä kautta vanhenemisprosessiin edullisesti vaikuttavia perintötekijöitä, Antti Hervonen kuvaa.

Uutta ei ole se, että 90-vuotiailla on huomattavasti vähemmän yksittäisten geenien haitallisempia tyyppejä kuin heitä nuoremmalla valikoimattomalla väestöllä. Tunnettu esimerkki tällaisesta riskigeenistä on apoE, jonka nelostyyppi altistaa ateroskleroosille ja Alzheimerin taudille.

- Sen sijaan GEHA-tutkimuksen tarkoitus on etsiä sellaisia polymorfioita, jotka tämän tyyppisten sairauksien riskigeeneistä riippumatta suosivat pitkäikäisyyttä hidastamalla erilaisia ikääntymisilmiöitä. Tutkimuksen varsinainen geneettinen analytiikka keskittyy parillekymmenelle pääasialliselle kohdealueelle, esimerkiksi ns. antioksidatiivisen puolustuksen geeneihin ja immunologisen puolustuksen tehoa sääteleviin geeneihin, Hervonen sanoo.

Tutkimuksen yksi juonne on selvittää, mikä on mitokondrion DNA:n osuus vanhenemisessa.

- DNA:sta puhuttaessa ajatellaan yleensä vain tumaa ja nukleaarista DNA:ta. Saattaa kuitenkin olla, että onnistunutta vanhenemista selittäviä tekijöitä löytyykin enemmän siitä, kuinka hyvin näiden iäkkäiden yksilöiden mitokondriaalinen DNA on säilynyt ja mitä mutaatioita siinä esiintyy, Hervonen huomauttaa.

Mitokondriaalisen DNA:n analytiikka on koko GEHA-tutkimuksessa Turun yliopiston neurologian professorin Kari Majamaan vastuulla.

Supervanhuksilla hyvä itsetunto

Hervosen mukaan arvioidaan, että geenit selittävät biologisen vanhenemisen prosesseista ja ihmisen saavuttamasta iästä noin kolmasosan. Riskigeenien vuoksi periytyvää on nimenomaan lyhytikäisyys. Enemmän kuin perimä vanhenemiseen vaikuttavat moninaiset ympäristötekijät elintavoista aina luonteenpiirteisiin asti. Oma osuutensa on sattumallakin.

- Näille supervanhuksille on selvästi yhteistä tietysti se, etteivät he ole dementoituneita, mutta ennen kaikkea todella vahva, hyvä itsetunto. Suurin osa heistä on myös iloisia ja huumorintajuisia, Hervonen kuvaa.

Sellaisia kuin GEHA-tutkimukseen haastatellut sisarukset Maila ja Meeri Nikula, jotka ovat GEHAnkin mittapuun mukaan huippukuntoisia.

Helsinkiläistä Maila Nikulaa on perin vaikea uskoa ikäisekseen. Viipurin kurssilta 1937-39 valmistunut röntgensairaanhoitaja jäi eläkkeelle Lastenklinikalta 30 vuotta sitten, mutta menemisen ja tekemisen tahti on yhä uskomattoman rivakka. Keväällä hän lähti 90-vuotispäiviään karkuun Lappiin, missä työelämässä ollessaan kävi joka kevät hiihtämässä.

Maila Nikula ei tarvitse minkäänlaista kotiapua, vaan päinvastoin huoltaa 98-vuotiaan Irja-sisarenkin kesämökkiä siskon toipuessa reisiluun murtumaleikkauksesta.

Kännyköineen ja pyöräilykypärineen Maila Nikula ikääntyy kovin toisella tapaa kuin edes monet nuoremmat.

95-vuotiaalla Pornaisissa asuvalla Meeri-sisarella on kotiapua siivouksessa, mutta ruoan hän laittaa itse. Myös puutarhatyöt houkuttelevat, vaikka Maila-sisko soisikin hänen jättävän ne jo muille. Kun kumara asento alkaa pyörryttää, Meeri kitkee polvillaan. Olohuoneen nurkassa on rollaattori, jota hän ei juurikaan käytä. "Keppi on parempi", mutta näyttää sekin jäävän sisällä usein käyttämättä.

Meeri Nikula on hoitanut kolmenkymmenen vuoden ajan kotitalonsa suurta karjaa ja työskennellyt mm. koulun keittäjänä.

GEHAan haastateltiin myös 98-vuotias Irja-sisar, jolla siskojen mukaan on kolmikosta se kaikista parhain muisti.

Tavallista reipasta elämää

- Nämä ihmiset elävät ihan normaalia, reipasta elämää, kuvaa GEHA-tutkimukseen haastateltuja ikäihmisiä sisätautikirurginen sairaanhoitaja Kirsi Mäenpää. Hän on viime syksystä lähtien tehnyt työnsä ohella lähes sata haastattelua GEHA-tutkimukseen. Työ on tuttua Tervaskanto-tutkimuksesta, johon hän ja kolme avustajaa tekivät yli 300 haastattelua.

Myös Kirsi Mäenpään mielestä haastatelluille vanhuksille on tyypillisintä suuri elämänmyönteisyys ja tarttuva energisyys:

- Pienet murheet eivät ole mitään ja isoista päästään nopeasti ylitse. Ja aina heillä on jotain vireillä, oli se sitten mökillä käyntiä tai puutarhanhoitoa.

Maila Nikula on tehnyt kaiken ikänsä paljon käsitöitä ja virkkaa edelleen suuria päiväpeitteitä. Hänelle tulee yhä useita lehtiä. Meeri Nikula oli aikaisemmin innokas lukija, mutta nyt heikentynyt näkö estää kirjojen ja lehtien lukemisen. Television katselu sen sijaan sujuu lisälaitteella. Kummallakin sisarella on kuulolaite.

Siskoksilla on tiiviit yhteydet muuhun sukuun ja Meerillä aivan erityisesti poikaansa ja pojanpoikaansa. Maila Nikula osallistuu myös senioriyhdistyksen ja seurakunnan toimintaan.

Kaikki GEHA-tutkimuksen vanhukset eivät ole niin hyvässä kunnossa kuin Nikulan sisarukset, mutta Antti Hervonen muistuttaa, että tutkimukseen on haluttukin "onnistujia". - Ei oikeastaan riitä, että on 90 vuotta, vaan pitäisi myös olla henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa.

Jotta kunto tulisi todennetuksi, haastattelun yhteydessä tehdään esimerkiksi MMSE-testi.

Vanhemmatkin pitkäikäisiä

GEHA-tutkimuksessa selvitetään tarkkaan haastateltavien vanhempien ja sisarusten ikää. Nikulan alkujaan kahdeksan lapsen sisarussarjasta myös yksi pojista eli 91-vuotiaaksi. Sisarusten 1870-luvun lopulla syntyneet vanhemmat olivat hekin ikäluokassaan varsin pitkäikäisiä, isä eli 91-vuotiaaksi, äiti 84-vuotiaaksi.

Pitkäikäisyytensä sisarukset arvelevatkin olevan "isän perintöä", kuten aktiivisuutensakin.

Antti Hervosen mukaan Tervaskanto-tutkimuksen 90-vuotiaista noin kolmasosa oli perheistä, joissa oli useita pitkäikäisiä.

Miltä Nikulan sisaruksista sitten tuntuu olla GEHA-tutkimuksen kohteena:

- Sen verran olen ammatti-ihminen, että jos osallistumalla voin auttaa tiedettä, niin sen teen, vastaa Maila Nikula.