Haaveilen

"Haaveilen kokevani vielä uudelleen täydellisen vapauden tunteen. Silloin meloja on yhtä luonnon ja veden kanssa."

LK Miranda Nybondasille, 26, viime kesä oli yhden unelman täyttymys. Hän meloi elämänkumppaninsa, ruotsalaisen Louice Sehlbergin kanssa ympäri Suomen.

Reitti kulki Utsjoelta jokia ja järviä pitkin itärajan tuntumassa Ruotsinpyhtäälle ja sieltä rannikkoa pitkin Tornioon. Naiset varasivat Jules Vernen klassikon innoittamina noin 3 000 kilometrin taipaleeseen aikaa 80 päivää.

- Mietimme projektillemme iskevää nimeä. Ja samalla tajusimme, että meillä tosiaan on juuri tuon verran lomaa ennen kuin kummankin lääketieteen opinnot taas alkavat. Jossain vaiheessa tiukka aikataulu vähän kadutti, mutta pysyimme suunnitelmassa, Miranda Nybondas kertoo.

Nyt, vuotta myöhemmin kajakissa vietetystä kesästä tulvii mieleen sekä kauniita että vähemmän ihania muistoja.

- Ehkä kaikkein hienointa oli täydellinen vapauden kokemus. Parhaina hetkinä maailmassa olimme vain me, luonto ja vesi. Kaikki muu oli jossain kaukana.

Nybondas muistelee lämpimästi myös kohtaamisia ystävällisten ja vieraanvaraisten ihmisten kanssa ympäri maata. Moni kutsui melojat saunomaan ja tarjosi yösijaa.

- Mutta kyllä matkaan mahtui niitäkin hetkiä, jotka vaihtaisin kernaasti pois. Oli aivan hirvittävää vaikkapa kahlata kokonainen päivä vastavirtaan liukkailla kivillä. Tai raahata kajakkia paahteisella metsätiellä hyttys- ja paarmapilvessä.

Uudelle uralle

Tämä kesä kuluu täysin toisenlaisissa merkeissä: ensimmäisessä kesätyöpaikassa keuhko-osastolla Porvoossa.

- Unelmoin lähinnä selviäväni kesästä hengissä, Miranda Nybondas nauraa.

- Nyt on silti juuri oikea hetki päästä käytännön hommiin. Odotan oppivani ennen kaikkea perussairaalatyötä, hän jatkaa.

Nybondasin tie kohti lääkärin ammattia ei ole ollut lainkaan mutkaton, vaikka toiveiden paikka lääketieteellisessä aukeni heti lukion jälkeen.

- Odotukseni taisivat yksinkertaisesti olla liian suuret. Olin niin turhautunut opintojen teoreettisuuteen, että päätin prekliinisessä vaiheessa jättää koko alan, Nybondas kertoo.

Tuloksena oli täydellinen elämänmuutos ja lähtö eräopaskoulutukseen. Noiden opintojen parissa Nybondas myös tutustui kumppaniinsa Louice Sehlbergiin.

- Vähitellen ajatus lääketieteestä alkoi taas innostaa. Eräoppaaksi valmistuttuani olinkin valmis aloittamaan hyllyllä olleet opintoni uudelleen, Miranda Nybondas sanoo.

Tuumaustauon jälkeen motivaatiota ja paloa lääketieteeseen on riittänyt.

- Minä näköjään tarvitsin nuo pari välivuotta. En missään nimessä vaihtaisi niitä pois, vaikka alkuperäiset vuosikurssikaverini ovat jo valmiita lääkäreitä, Nybondas toteaa.

Ei vain rahan vuoksi

Tulevaisuudessa Miranda Nybondas haaveilee tehtävistä, joissa pääsisi hyödyntämään molempia ammattejaan.

- Pystyn kuvittelemaan itseni vaikka retkikuntalääkäriksi Etelänavalle. Myös työ kehitysmaissa voisi kiinnostaa. Perhe minulla on ehkä Ruotsissa, Nybondas visioi.

Raha ei ole hänelle ollut koskaan merkittävä syy hakeutua lääkäriksi.

- Mutta seurattuani vaikkapa biologiystävieni kamppailua työmarkkinoilla olen alkanut kieltämättä arvostaa lääkäreiden hyvää työllisyystilannetta ja ansiotasoa.

Myös melominen jatkuu varmasti, vaikka viime kesän ponnistus veikin vähäksi aikaa suurimmat halut olla vesillä.

- On tuntunut taas tosi mukavalta käydä ihan tavallisilla sunnuntailenkeillä. Melomisessa on kuitenkin aivan oma viehätyksensä: kajakilla pääsee paikkoihin, joihin mikään muu kulkuneuvo ei vie.

Konkreettista suunnitelmaa seuraavasta pitkästä melontaretkestä Miranda Nybondasilla ei vielä ole.

- Grönlannissa voisi olla aika upea meloa, hän tuumii.