Ylilääkäri: Kansallinen verenpainerekisteri syntyisi nopeasti ja pienellä tiimillä
Aapo Tahkolan mukaan laaturekisterit pitäisi saada paremmin osaksi hyvinvointialueiden toimintaa.
Viime vuoden lopulla uutisoitiin, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallista laaturekisteritoimintaa supistetaan valtiontalouden säästöjen vuoksi.
Mikä rekisterien tilanne on tällä hetkellä, THL:n vaikuttavuusylilääkäri Aapo Tahkola?
– Puheet laaturekistereiden lopettamisesta ovat onneksi loppuneet, mikä on hyvä lähtökohta. Mutta tulevaisuuden askelmerkit ovat valitettavasti osin epäselviä. Selvää linjausta laaturekisterien tavoitellusta kokonaismäärästä pitkällä tähtäimellä ei vielä ole.
Tahkola lisää, ettei päätöksiä myöskään laaturekisterien laajentumisesta uusiin potilas- tai asiakasryhmiin ole tehty.
Tänä vuonna THL on keskittynyt muutaman laaturekisterin, kuten munuaistauti- ja diabetesrekisterien, kehittämiseen.
Munuaistautirekisterissä on uudistettu tietotuotantoa, ja diabetesrekisterin osalta on jatkettu Kanta-potilastietovarantoon pohjautuvan tiedonkeruun ja raportoinnin kehittämistä.
Uuden laaturekisterin perustaminen on ollut jäissä
Laaturekisterit pitäisi Tahkolan mukaan saada huomattavasti paremmin osaksi hyvinvointialueiden toimintaa.
– Alueiden toimintaa arvioidaan säännöllisesti, ja THL on siinä yksi keskeinen toimija, mutta arvioinnissa ei ole vaikuttavuutta vielä riittävästi mukana. Osa laaturekisteri-indikaattoreista voisi olla mittareita, jotka otettaisiin arviointikeskusteluun mukaan.
THL ylläpitää yhdeksää kansallista laaturekisteriä. Ne ovat diabetesrekisteri, hiv-rekisteri, munuaistautirekisteri, psykoosien hoidon laaturekisteri, selkärekisteri, suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisteri, sydänrekisteri, tehohoidon laaturekisteri sekä tulehduksellisten reumasairauksien laaturekisteri.
Uuden laaturekisterin perustaminen ei siis ole ollut viime aikoina mahdollista. Se ei kuitenkaan olisi Tahkolan mukaan edes kallista.
– Kokonaisuutena se on halpaa, kun miettii rekisteristä saatavia hyötyjä. Esimerkiksi diabetesrekisterissä työskentelee kourallinen ihmisiä osa-aikaisesti, mutta sen avulla on saatu muutamassa vuodessa kaikki Suomen diabeetikot jo kohtalaisen hyvän vaikuttavuuden seurannan piiriin. On myös jo nähtävissä, että diabetesta sairastavien kolesteroliarvot ovat parantuneet, mikä vähentää sydäninfarkteja ja aivohalvauksia.
Munuaistautirekisterin kohdejoukkoa puolestaan laajennetaan tulevan talven aikana kattamaan munuaiskorvaushoitopotilaiden lisäksi lievempää munuaisten vajaatoimintaa sairastavat henkilöt.
Laajennuksen tavoitteena on parantaa munuaistaudin varhaista tunnistamista, edistää hoidon oikea-aikaista aloitusta, vähentää sydän- ja verisuonisairastavuutta sekä munuaiskorvaushoidon tarvetta ja siitä aiheutuvia terveydenhuollon kustannuksia.
Yksi Tahkolan kuvaamista ”matalalla roikkuvista hedelmistä” on verenpaine.
– Olemme jo selvittäneet Kanta-potilastietovarannosta, että tietoa löytyy yllättävän kattavasti koko Suomesta. Se olisi jälleen varsin pienellä tiimillä ja varsin lyhyessä ajassa jalostettavissa kansalliseksi verenpainerekisteriksi.
