Varma tieto on vain Kelan opintotukea nostavien määrästä, mutta kaikki opiskelijat eivät sitä saa.

Ennätysmäärä suomalaisia opiskelee lääketiedettä ulkomaisissa yliopistoissa.

Varmin tieto heidän lukumäärästään on 1216 – mittaushistorian ennätys – mutta todennäköisesti luku on suurempi.

Tieto on peräisin Kelan tuoreesta opintoetuustilastosta, joka perustuu niiden määrään, jotka saavat Kelan opintotukea ulkomaisiin lääketieteen opintoihin.

– Luku on korkein, joka historian aikana on mitattu. Tämä on mielenkiintoista siksikin, että samaan aikaan myös Suomessa on nostettu lääketieteen aloituspaikkamääriä. Lääketiede on ala, joka vetää, ja halukkaita riittää, toteaa tutkija Anna Sirviö Lääkäriliitosta.

Luku on merkittävän suuri, sillä samaan aikaan suomalaisissa yliopistoissa opiskelee yhteensä 4848 medisiinaria.

Vain opintotukea nostavat mukana

Tiedossa on, että kaikki ulkomailla opiskelevat eivät nosta Kelan opintukea. Heihin kuuluu esimerkiksi niitä, jotka tekevät toista korkeakoulututkintoaan ja ovat käyttäneet kaikki opintotukikuukautensa.

Nämä opiskelijat eivät ole mukana näiden 1216:n joukossa, ja heidän määrästään on vaikea saada varmoja tietoja.

Lääkäriliitolla on tietoja vain Kelan opintotukea saavista ja niistä, jotka ovat opinnot aloittaessaan itse ilmoittautuneet liiton jäsenrekisteriin.

Tähän toivotaan apua yhdessä Medisiinariliiton kanssa syksyllä tehtävästä opiskelijatutkimuksesta.

– Toivottavasti saamme riittävästi vastauksia myös ulkomailla opiskelevilta, jotta pystyisimme arvioimaan, minkä verran ulkomailla saattaisi olla opiskelijoita opintotukea nostavien lisäksi, Sirviö kertoo.

Aiempi arvio on ollut, että 10 prosenttia ulkomailla opiskelevista ei nostaisi opintotukea.

Latvia ja Romania suosikkeja

Neljä suomalaisten keskuudessa suosituinta maata ovat Latvia, Romania, Viro ja Ruotsi. Näistä Latvia ja Romania ovat kasvattaneet suosiotaan voimakkaasti samaan aikaan kun Ruotsin ja Viron osuudet ovat pienentyneet.

– Latvian kasvu on ollut aikamoista. Siellä opiskelee jo 467 Kelan opintotukea nostavaa. Oletuksemme on, että opiskelijoita on siellä enemmänkin, Sirviö sanoo.

Latvian Riiassa on kaksi lääketieteen opintoja kansainvälisille opiskelijoille tarjoavaa yliopistoa ja hyvin aktiivinen suomalainen kandijärjestö.

Romaniassa opiskelee lääketiedettä 295 Kelan opintotukea nostavaa suomalaista.

Ruotsin suosion laskua taas on osattu odottaa, sillä takavuosina suomalaisella ylioppilastodistuksella pääsi suhteessa helpommin ruotsalaisiin yliopistoihin. Nyt tilanne on muuttunut.

– Liettuassa on ollut kasvua, mutta se on ollut maltillisempaa kuin Latviassa ja Romaniassa. On mielenkiintoista nähdä, tuleeko Liettua ohittamaan Ruotsin neljän suosituimman maan joukossa, Sirviö sanoo.

Viro on edelleen kolmanneksi suosituin opiskelumaa, ja Tarton yliopistossa opiskelee lääketiedettä noin satakunta suomalaista, mutta maassa on kaavailtu kansainvälisille opiskelijoille suunnattujen englanninkielisten opiskelupaikkojen vähentämistä.

– Georgia on tupsahtanut listalle pari vuotta sitten. Siellä opiskelijamäärä on parissa vuodessa noussut muutamasta seitsemääntoista opiskelijaan. Tätä seuraamme tarkasti.

Kasvua on ollut myös Bulgariassa, Italiassa ja Irlannissa.

– Irlanti on tällä hetkellä EU:n ainoa natiivienglanninkielinen koulutuksen tarjoaja. Sen suosio on nyt rauhallisesti kasvanut. Näen mahdollisena, että siitä tulisi suomalaisille kiinnostava hakukohde, kun tietoisuus siitä kasvaa, Sirviö ennakoi.

Laskussa suomalaisopiskelijoiden keskuudessa ovat kansainvälispoliittisista syistä Ukraina, Venäjä ja Unkari. Britannian suosion lasku taas johtunee maan EU-erosta.

Iso osa tulevaisuuden lääkärityövoimaa

Lääkäriliitto seuraa tilannetta tarkasti, koska opiskelijatutkimusten perusteella valtaosa suunnittelee palaavansa Suomeen töihin.

– Ulkomailla opiskelevat käyvät tekemässä Suomessa amanuenssuureja ja lääkärin sijaisuuksia ja ovat merkittävä osa Suomen lääkärityövoimaa tulevaisuudessa, Sirviö toteaa.

Osassa maista opinnot ovat maksullisia. Sirviön tietojen mukaan esimerkiksi Latviassa yhden lukuvuoden hinta on noin 12000–13000 euroa. Ruotsissa opinnot ovat EU- ja Eta-maista sekä Sveitsistä tuleville maksuttomia.

– Maksut ovat maa- ja yliopistokohtaisia, vaihtelua on paljon, hän sanoo.

Kuinka moni opinnot aloittaneista myös valmistuu?

– Siitä meillä ei ole mitään tietoa. Joudumme aika paljon tarkastelemaan eri tietolähteitä, mutta mikään tilasto ei kerro meille tästä kokonaisuudesta kaikkea.

Lue lisää: Kuudes tiedekunta ja rahoituksen tehokas kohdistaminen – koulutus kirvoitti värikästä keskustelua valtuuskunnassa