Nummi-Pusula otti terveyskeskuksen suurennuslasin alle Ehdotetut säästökeinot herättävät erimielisyyttä

Nummi-Pusulan kunnanvaltuusto yrittää tasapainottaa kunnan taloutta muun muassa tehostamalla lääkärien lähetekäytäntöjä ja keskittämällä sekä aikuisten että vanhusten terveydenhuoltoa Nummen ja Pusulan välillä. Ehdotetut uudistukset ovat herättäneet paljon keskustelua sekä terveyskeskuksessa että kunnallispolitiikkojen joukossa.

Nummi-Pusulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan talouden tasapainottamiseksi ohjelman, jonka mukaan terveyskeskuksen lääkäritoiminnasta ja erikoissairaanhoidosta säästetään ensi vuonna 255 000 euroa.

Satasivuisen säästöohjelman pohjana oleva konsulttiselvitys listaa keinoiksi lähetekäytäntöjen tehostamisen, lääkärien sanelumahdollisuuden poistamisen ja erikoislääkäripalvelujen tuottamisen osin omana toimintana. Lisäksi kuluja aiotaan leikata 30 000 euroa keskittämällä aikuisväestön terveydenhuolto Pusulaan ja välttämätön vanhusterveydenhuolto Nummen vanhainkotiin. Tämä merkitsee, että yksi Nummi-Pusulan neljästä ja puolesta lääkärinvirasta siirtyy Nummelta Pusulaan. Nummen terveysasemalle jää perhekeskus, jota vahvistetaan sosiaalitoimella.

Nummi-Pusulan terveyskeskuksen johtava lääkäri

Mikko Purhonen

- Meillä on toimiva lääkäriporukka. Työvoimavajausta ei ole, ja tämänhetkiseen työnjakoon ovat kaikki tyytyväisiä. On luonnollista, että muutokset herättävät pelkoa siitä, mennäänkö huonompaan, Purhonen sanoo.

Hän korostaa, että tasapainotusohjelma on työkalu, joka raamittaa säästöt ja otsikkotason keinot niiden saavuttamiseksi. Käytännön toteutus suunnitellaan vuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi sanelumahdollisuutta ei Purhosen mukaan olla kokonaan poistamassa.

- Olemme muutenkin vähentäneet sanelua. Osa lääkäreistä ei käytä sitä ollenkaan. Tavoitteena on, että siirrymme asteittain digisaneluun ja puheentunnistukseen.

Kahden poliklinikkakäynnin jälkeen uudelleenharkinta

Erimielisyyttä ovat herättäneet erityisesti talouden tasapainotusohjelmaan liittyvät läheteseurannan tehostamisohjeet.

Konsulttitekstin mukaan potilas voi yhdellä erikoissairaanhoidon lähetteellä käydä enintään kaksi kertaa sairaalan poliklinikalla. Tämän jälkeen sairaalalääkärin on joko palautettava potilas terveyskeskuslääkärin luo uutta arviota varten tai annettava terveyskeskukseen perustelut siitä, miksi potilasta pidetään sairaalassa.

Mikko Purhonen toteaa ohjeiden soveltamisen vaativan neuvotteluja sairaalan kanssa.

- Sanoisin, että tarkennamme lähetekäytäntöjä entisestään yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. On selvää, että lääkärillä on hoidosta itsemääräämisoikeus, ja jokainen kirjoittaa tarpeellisiksi katsomansa lähetteet.

- Yhtä selvää on, että lähetteiden määrää seurataan, mikä on ainakin meillä johtanut niiden vähenemiseen. On sekä potilaan että kunnan etu, että tehdään vain välttämättömät hoitotoimenpiteet, Purhonen sanoo.

Hänen mukaansa Nummi-Pusulassa on aiemminkin pyritty lisäämään terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon välistä yhteydenpitoa. Esimerkkinä on jo käytössä oleva sähköinen lähetepalautejärjestelmä, joka helpottaa kommunikointia molemmin puolin.

Asiaan liittyy myös eettisesti mutkikkaampi kysymys siitä, kuka ohjeistaa ketä.

- Lääkärit kunnioittavat toistensa ammattitaitoa. En näe, että voisimme ryhtyä ohjeistamaan sairaalaa hoitoon liittyvissä asioissa, Mikko Purhonen toteaa.

Lääkäri konsultoimaan sosiaalitoimea?

Kunnanvaltuutettuja on keskusteluttanut myös ohje, jossa todetaan, että kun lääkäri kirjoittaa potilaalle lähetettä psykiatriseen hoitoon, hänen on pyydettävä sosiaalitoimelta konsultaatio siitä, onko lähete tarpeellinen.

- Tämä on alaa tuntemattoman ihmisen muotoilema ohje, ja kirjaimellisesti otettuna lainvastainen. Lääkärillä on vaitiolovelvollisuus. Jotta voisimme antaa sosiaalitoimelle tietoa yksittäisen ihmisen asioista, meillä tulee olla sosiaalitoimelta tullut kirjallinen pyyntö asiasta, eli potilaan tulee olla jo ennestään sosiaalipuolen asiakas.

Nummi-Pusulan perusturvajohtaja

Tarja Saaren-Seppälän

- Tarkoituksena on, että lääkärillä on mahdollisuus kysyä sosiaalitoimesta mielipidettä lähetteeseensä. Varsin moni psykiatriseen hoitoon lähetteen saava on myös sosiaalitoimen asiakas. Haluamme, että yhteydenottokynnys laskee.

Taustalla on kunnan halu tiivistää sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja koulutoimen yhteistyötä. Kunnassa toimii jo perhekeskus, jossa saman katon alla sijaitsevat muun muassa terveyskeskuslääkärin ja perhetyöntekijän vastaanotto. Tarkoitus on kehittää keskusta niin, että tiimin muodostaisivat lastenlääkäri, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä.

Perusturvajohtaja pitää noussutta hälyä muutenkin erikoisena.

- On outoa, että joku nostaa laajasta ohjelmasta esille muutaman asiantuntemattomasti muotoillun rivin. Toimimme kuntana terveydenhuoltoa säätelevien lakien mukaisesti.

Erikoislääkäreitä STM:n hankerahalla

Lähetekäytäntöä tehostamalla kunta aikoo säästää 60 000 euroa. Vielä suurempi summa, 150 000 euroa, aiotaan säästää tuottamalla erikoislääkäripalvelut osin itse. Tarkoituksena on, että terveyskeskuksessa työskentelee tiettyinä päivinä viikossa erikoislääkäreitä, joille terveyskeskuslääkärit ohjaavat sopiviksi katsomansa potilaat. Terveyskeskuslääkäreillä on mahdollisuus konsultoida erikoislääkäreitä ja siten kehittää ammattitaitoaan.

Nummi-Pusulan terveyskeskuksessa on jo pitkään työskennellyt osa-aikainen sisätautien erikoislääkäri, ja Purhosen mukaan tämä on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että lähetemäärät ovat pysyneet kurissa.

- Erikoislääkäripalvelujen osto maksaa, mutta meillä on tarkoitukseen varattuna STM:n hankerahaa, Tarja Saaren-Seppälä sanoo.

Kiistan taustalla Paras-hanke

Nummi-Pusulan väännön taustalla kummittelevat kuntayhteistyökuviot. Kuntien on pitänyt elokuun loppuun mennessä antaa selvitys siitä, miten ne aikovat sosiaali- ja terveyspalvelunsa järjestää vaaditulla 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Nummi-Pusula on päätynyt rakentamaan Vihdin ja Karkkilan kanssa sosiaali- ja terveystyön kuntayhtymän, joka perustuu elinkaarimalliin. Sen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2009 alusta.

Malli rakentuu kolmelle palvelulinjalle, joista ensimmäisen muodostavat lapset, nuoret ja perheet, toisen ikäihmiset ja kolmannen työikäiset. Lisäksi rakennetaan erityispalveluiden linja, johon kuuluvat muun muassa hammashoito, röntgen- ja laboratoriotoiminta sekä kuntoutus.

Kriitikko: Elinkaarimalli kapeuttaa lääkärin osaamista

Nummi-Pusulassa ei ole oltu palvelujen järjestämismallista mitenkään yksimielisiä. Kuntayhtymästä tehdyn päätöksen jälkeen on kerätty tuhannen nimen adressi, jossa vaaditaan kansanäänestystä siitä, pitäisikö Nummi-Pusulan liittyä Lohjaan.

LL, yleislääketieteen erikoislääkäri

Aulis Mattila

Mattila näkee, että kolmen kunnan yhteiseen elinkaarimalliin liittyy niin paljon sekä toiminnallisia että taloudellisia epävarmuustekijöitä, ettei siihen olisi pitänyt lähteä.

- Valmistelu on ollut hyvin puutteellista. Parempi vaihtoehto olisi ollut Lohjan kanssa tehdyn yhteistyön tiivistäminen.

- Elinkaarimallin palvelulinjat johtavat lääkärien osaamisen kapenemiseen. Kehitystä pitäisi viedä toiseen suuntaan, parantaa terveyskeskuslääkärien yleislääketieteen osaamista. Pidän vaarallisena myös sitä, että rakennetaan pieniä, toiminnallisesti haavoittuvia yksiköitä.

Myös kunnan vuotta 2008 koskevaa talouden tasapainotusohjelmaa Mattila pitää terveyskeskuksen osalta epäonnistuneena.

- Tällaisia läheteohjeita tehdään, kun ei osata käytäntöä. Uskon, että kommunikaatio erikoissairaanhoitoon toimii nytkin. Itse sain konsultaatioapua Hyksiä myöten.

- Idealistit kuvittelevat, että näin erikoissairaanhoidon käyntimäärät laskevat. Voi käydä niin, että pompotteluun hermostuvat potilaat hakeutuvat erikoissairaanhoitoon yksityissektorin kautta, ja se vasta kunnalle kalliiksi tuleekin.

Kuntaan STM:n hankerahalla palkattavia erikoislääkäreitä Mattila kutsuu oudoksi vedoksi. Hän toivoo, että rahalla palkattaisiin Lohjan aluesairaalaan erikoislääkäreitä, jotka kiertäisivät alueen kunnissa osan työajastaan.