Nykyinen valmiuslaki ei riitä, jos raju pandemia rantautuu
Viranomaisten lailliset valtuudet voivat osoittautua riittämättömäksi rajun pandemian iskiessä Suomeen. Pandemia ei sisälly nykylaissa poikkeusolojen määritelmään: siten esimerkiksi lääkäreitä ei voida valmiuslain perusteella määrätä töihin.
Oikeusministeriön valmistelema ja parhaillaan lausuntokierroksella oleva lakimietintö korjaa nykyisen valmiuslain puutteet myös näiltä osin.
Kansallisen pandemiatyöryhmän puheenjohtaja, lääkintöneuvos
Merja Saarinen
sosiaali- ja terveysministeriöstä korostaa, että pandemian tulisi olla hyvin raju, jotta Suomessa syntyisi tarve soveltaa valmiuslakia.Pandemiatilanteessa sovellettaisiin ensisijaisesti tartuntatautilakia sekä eri hallinnonalojen erityislainsäädäntöä.
Jos näiden lakien antamat valtuudet eivät riitä, olisi syytä turvautua valmiuslakiin. Käytännössä valmiuslain soveltaminen ei kuitenkaan nykyisen lain aikana onnistu, koska siinä ei ole mainintaa pandemiasta lain edellyttämänä poikkeustilanteena.
- Nykyinen valmiuslaki on mahdollinen, joskin epätodennäköinen ongelmakohta pandemian aikana.
Saarisen mukaan pandemia voi muuttua sellaiseksi, että valmiuslain pykälille olisi käyttöä.
Lain käsittelyä voidaan kiirehtiä
Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja
Matti Niemivuo
sanoo, että uusi laki on tarkoitus saada voimaan 1.9.2007.Lakiehdotukseen sisältyy kokonaisuudessaan monia perustuslakiin liittyviä kysymyksiä, jotka eduskunnan perustuslakivaliokunnan on Niemivuon sanoin "tarkkaan analysoitava".
Niemivuon mukaan lain käsittelyä voidaan pandemiauhan lisääntyessä tarvittaessa nopeuttaa.
Oikeusministeriön lakiehdotuksessa vakava pandemia on kuvattu poikkeusoloihin kuuluvaksi ilmiöksi, joka vertautuu suuronnettomuuteen.
Lakiehdotuksen mukaan viranomaiset voivat velvoittaa jokaisen terveydenhuollon alalla toimivan 18-68-vuotiaan koulutuksensa ja kokemuksensa mukaiseen työhön.
Myös palvelussuhteen lepo- ja työaikoja koskevista säännöksistä voidaan poiketa terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja pelastustoimessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnasta määräävässä pykälässä annetaan puolestaan lääninhallituksille varsin laajat valtuudet määrätä yksiköiden toiminnan muutoksista.
Muutettavia alueita voivat olla esimerkiksi toiminnan laajentaminen, muuttaminen tai siirtäminen sekä potilaiden sijoittaminen.
Sosiaali- ja terveysministeriö voisi ehdotetun uuden valmiuslain nojalla muun muassa velvoittaa lääketehtaan, lääketukkukaupan ja apteekkioikeuden haltijan laajentamaan, muuttamaan tai siirtämään toimintaansa.
Lääkäreitä eläkkeeltä?
Sisäministeriö valmistelee asetusta, jonka avulla saadaan tarvittaessa täydennyspoliiseja apuun.
Vastaavaa asetusta lääkäreiden osalta ei ole vireillä. Lääkäreitä ja muuta terveydenhuollon väkeä saatetaan pandemian aikana kutsua eläkkeeltä tai muista tehtävistä työhön.
Saarisen mukaan terveydenhuollon henkilökunnan täydennystarpeista on keskusteltu pandemiatyöryhmässä.
Täydennysväen määrästä ei keskusteluissa ole kuitenkaan esitetty täsmällisiä lukuja, sellaisia ei ole myöskään tarkoitus kirjata pandemiatyöryhmän helmikuussa julkaistavaan loppuraporttiin.
Saarisen mukaan kunnat ja sairaanhoitopiirit miettivät tarvittaessa mikä lisätyövoiman tarve on sekä miten lisäväki hankitaan. STM voi antaa tukea ja apua esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvissä epäselvyyksissä.
Pandemiatyöryhmä esitti väliraportissaan yhdeksän parannuskohtaa pandemiaan varautumisessa.
Työryhmän suosittama varautumissuunnitelmien päivittäminen on Saarisen tietojen mukaan aloitettu ainakin joissakin sairaanhoitopiireissä ja kunnissa.
