Onko yksi kuudesta vähän vai paljon?
Raskaudenkeskeytyksiä tehdään Suomessa vähemmän kuin naapurimaissa; esimerkiksi Ruotsissa väestöön suhteutetut raskaudenkeskeytysluvut ovat melkein kaksinkertaiset Suomen lukuihin nähden. Kuitenkin Suomessa yksi kuudesta raskaudesta päättyy keskeytykseen.
Onko yksi kuudesta vähän vai paljon, kehittämispäällikkö Mika Gissler Stakesista?
- Kyllähän se on kova luku. 1990-luvun puolivälissä näytti, että aborttiongelma on "ratkaistu": keskeytysluvut putoavat alle kymmenentuhannen ja päästään johonkin seitsemääntuhanteen eli joka kymmenenteen. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan tilanne jäi ennalleen.
- Varsinkin 20-25-vuotiaiden nuorten suuret keskeytysluvut ihmetyttävät. Siinä iässä naisen pitäisi kyllä tuntea ehkäisymenetelmät, mutta ehkäisyä ei vain hoideta.
Noin kolmasosa tulee uudelleen keskeytykseen. Keitä he ovat?
- On joukko naisia, joka ehkäisee huonosti tai ei ollenkaan ja tulee yhä uudestaan keskeyttämään ei-toivottuja raskauksia. Jo alle 20-vuotiaista joka kymmenes tulee uudelleen keskeytykseen, ja se on hurja luku.
- Suurin osa on kyllä ihan suomalaisia. Itä-Euroopan ja Baltian maista tulleiden maahanmuuttajien abortit eivät näitä lukuja selitä, vaikka heillä keskeytyksiä onkin jonkin verran enemmän.
Raskaudenkeskeytykseen tulevista nuorista noin puolet ei ole käyttänyt mitään ehkäisyä. Missä vika?
- Varmaan tilanne on yleensä se, että seksiä on tarjolla mutta ehkäisyä ei. Alkoholillakin on usein osuutta asiaan. Nuorimmille koululaisille voi ehkäisyvälineiden hinnallakin tietysti olla merkitystä, mutta ainakin vähän vanhemmille kyse on pikemminkin valinnasta, mihin rahansa baari-iltana käyttää.
- 1990-luvun lamavuosina koulussa olleilla on keskeytyksiä paljon. Heillä ehkä kouluopetuskin on jäänyt heikoksi. Nyt kun resursseja on saatu lisää kouluterveydenhuoltoon, alle 20-vuotiaiden aborttiluvut ovat pienentyneet.
Lähes joka kymmenes raskaudenkeskeytys tehdään vuoden kuluessa synnytyksestä. Onko synnytyksen jälkeisessä ehkäisyneuvonnassa jotain vikaa, dosentti Antti Perheentupa TYKS:n naistentautien klinikasta?
- Tämä on tavallaan noloin pylväs koko keskeytystilastossa. Kyse täytyy olla tiedonpuutteesta. Suomalaiset tuskin juurikaan luottavat imetyksen ehkäisytehoon. Sen luotettavuus on monen yksilöllisen kriteerin summa. Esimerkiksi yöimetyksen jääminen pois romahduttaa ehkäisyvaikutuksen.
- Voi olla, että joskus ehkäisyneuvonnassa suhtaudutaan yltiövarovaisesti ehkäisyyn imetyksen aikana. Minipillerien ja hormonikierukan käyttö ei ole kiellettyä imetyksen aikana. E-pillerien kanssa on kyllä perusteltua olla varovainen, mutta niitäkin voi alkaa käyttää, kun lapsi alkaa saada muutakin ruokaa kuin rintamaitoa.
Mitä pitäisi tehdä?
- Tärkein yksittäinen asia on ehkäisyn ottaminen esiin raskauden jälkitarkastuksessa. Joko päätetään, että ehkäisyä ei tarvita, tai sovitaan, että tietystä päivästä alkaa minipillerien käyttö tai laitetaan kierukka. Asia pitäisi päättää, ei vain keskustella. Se on tietysti myös aika- ja resurssikysymys, mutta jälkitarkastuksessa se pitäisi tehdä.
Raskaudenkeskeytyksistä lisää pääkirjoituksessa s. 3503
