Ajan­kohtai­sta

Opiskeluterveydenhoidon velvoite tiukentuu

Opiskelijoiden terveydenhoidossa vallitsee epätasa-arvo. Kansanterveyslakiin tehtävä päivitys tuo kunnille entistä kovemman paineen järjestää asia kuntoon.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/opiskelijaterkkari.jpg

Kansanterveyslakiin tehtävä päivitys tuo kunnille entistä kovemman paineen järjestää opiskelijoiden terveydenhuolto kuntoon. Valmisteilla olevassa asetuksessa säädetään nykyistä tarkemmin, millaista lukioiden, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoiden terveydenhuollon tulee olla.

Kunnilla on velvollisuus järjestää alueellaan olevien oppilaitosten opiskelijoille terveydenhuoltoa näiden kotipaikasta riippumatta.

– Lääninhallitukset saavat asetuksesta työvälineen kuntien valvontaan. Jos kunta ei noudata asetusta, asiaan on mahdollisuus puuttua aikaisempaa paremmin. Lääninhallitukset ovat voineet antaa kunnille informaatio-ohjausta, mutta eivät ole pystyneet puuttumaan palveluihin, kun sitovaa normistoa ei ole ollut, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Maire Kolimaa.

Kolimaan mukaan opiskelijoiden terveydenhoidossa vallitsee epätasa-arvo.

– Korkea-asteella Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS järjestää yliopisto-opiskelijoidenterveydenhuollon pääsääntöisesti erinomaisesti, kun taas kuntien järjestämissä ammattikorkeakoululaisten terveydenhuoltopalveluissa on monilla paikkakunnilla puutteita.

Huonoimmin on Kolimaan mielestä järjestetty toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten terveydenhoito.

– Kunnat eivät näköjään ole katsoneet opiskeluterveydenhuoltoa painopistealueeksi. Seurannoista ja selvityksistä pääteltiin, että tilanne ei juurikaan ole korjaantunut. Näin päädyttiin tiukempaan säädösohjaukseen.

Terveydenhuolto vaihtelee kunnittain

Opiskeluterveydenhuolto on vaihdellut paljon kunnittain ja terveyskeskuksittain. Valituksia puuttuvista palveluista on kertynyt. Kantelujen puuttuminen ei kuitenkaan välttämättä kerro läänin opiskeluterveydenhuollon hyvästä tasosta.

– Meille ei ole tullut kanteluja opiskeluterveydenhuollosta eikä kouluterveydenhuollosta. Mitoitukset ovat niin kehnot, että olisi todellisuudessa syytäkin kannella palvelujen saatavuudesta, sanoo terveydenhuollon tarkastaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen lääninhallituksesta.

Jakosen mukaan ammattiopistojen opiskeluterveydenhuolto toimii alueella jotensakin, mutta ammattikorkeakoulut jäävät paitsioon.

– Pidin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstölle vastikään työkokouksen. Päätimme kirjoittaa maakuntien lehtiin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tilasta koulujen alla elokuussa.

Euroopan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon liitto vaati alkukuusta Tampereella pidetyssä tapaamisessaan opiskelevan väestön erityispiirteet ja -tarpeet huomioon ottavaa terveydenhoitoa.

Liiton mukaan opiskelijat tarvitsevat omaleimaisen "työterveyshuollon", jonka väestövastuu on oppilaitoskohtainen. Asianmukaisesti järjestetty opiskelijoiden terveydenhuolto auttaa parhaiten nuorta opiskelijaväestöä saavuttamaan hyvän fyysisen ja psykososiaalisen terveyden myös myöhemmän elämän aikana.

Essi Kähkönen

Kuva: Lehtikuva / Jaakko Avikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030