Oulun lääketieteellinen tiedekunta varainjaon sijaiskärsijänä Opiskelijoita lisää, rahaa ei
Oulun lääketieteellisen tiedekunnan ongelma on suuri opiskelijamäärä suhteessa myönnettyihin voimavaroihin.
Opiskelijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa muutamassa vuodessa. Opetusdekaani Markku Savolaisen mukaan resurssit eivät ole kuitenkaan lisääntyneet sen enempää opetusviroissa kuin laitteistossa.
Oulun erityisongelma on siinä, että valtiovalta on myöntänyt etenkin teknologialle runsaasti hankerahoja. Tuloksia ei kuitenkaan vielä ole näkynyt: tutkintojen määrä ei ole lisääntynyt teknologian aloilla. Viime vuosina Oulun yliopiston määrärahat ovat tästä syystä pienentyneet.
Yhdeksi sijaiskärsijäksi on joutunut lääketiede, vaikka sen tutkintojen määrä on pysynyt ennallaan.
- Tulossopimusmalli on kohdellut Oulua kenties kovemmin kuin muita tiedekuntia, Savolainen sanoo.
Lisäresursseja oululaiset kuitenkin kaipaisivat. Viime syksynä uusia lääketieteen opiskelijoita otettiin sisään 123. Noin sadalle hengelle mitoitetut luentosalit pullottavat lattioita myöten täynnä, varsinkin kun monille massaluennoille osallistuvat myös hammaslääketieteen opiskelijat.
Klinikoille tungosta
Savolaista kauhistuttaa opetusresurssien ja -rakenteiden riittävyys runsaan vuoden kuluttua. Tuolloin viime syksynä aloittaneet opiskelijat siirtyvät klinikoille harjoittelemaan.
- Toisaalta 1970-luvullakin oli vuosia, jolloin uusien opiskelijoiden määrä oli yli 120. Silloin tilanne oli kuitenkin kaikin puolin erilainen kuin nyt. Sitä maailman aikaa ei oikein voi verrata nykyiseen.
Valtiovallan ja opetusministeriön liikkeet ovat lääkärinkoulutuksessa olleet tempoilevia 1990-luvun alusta näihin päiviin asti. Reilu kymmenkunta vuotta sitten lama leikkasi myös yliopistojen määrärahoja.
Lamavuosien paniikkijarrutus heijastui myös Oulun sisäänottomääriin pitkään. Vielä 6-7 vuotta sitten sisään otettiin alle 80 opiskelijaa vuodessa. Vuotuiseen yli 120 uuteen opiskelijaan joudutaan kuitenkin jäämään. Opetusministeriön esittämä ehto pienemmille opiskelijamäärille on resurssien vähentäminen entisestään.
Hajauttamisella monipuolisuutta
Ongelmallisena Oulussa on pidetty sitäkin, että opetus painottuu melko voimakkaasti yliopistosairaalaan. Kohtaamiset perusterveydenhuollon potilaiden kanssa ovat jääneet melko vähälle. Painopiste on ollut yliopistosairaalan erikoissairaanhoidossa.
Opetusdekaani Savolainen kertoo, että noin vuosi sitten tätä epäkohtaa lähdettiin purkamaan. Opetusta hajautettiin laajasti pohjoisen maakuntiin ja pienemmille paikkakunnille.
Hajauttaminen on pilottihanke ja jatkuu, jos vain rahoitus saadaan turvattua.
- Olen rahoituksen suhteen toiveikas ja uskon että rahaa saadaan tarpeeksi sekä tiedekunnasta että yliopistosairaalasta, Savolainen arvioi.
Pontimena Savolaisen toiveikkuudelle on sekä opiskelijoiden että keskussairaaloiden kokeilusta antama myönteinen palaute. Oulun hajauttamiskokeilu palkittiin viime vuonna Suomen Medisiinariliiton Vuoden opetusteko -palkinnolla.
Opetuksen hajauttaminen palvelee myös Pohjois-Suomea, ei vain lääketieteellistä tiedekuntaa. Pohjois-Suomen suurimpia ongelmia terveydenhuollossa on lääkäripula. Hajauttamisesta toivotaan apua tähänkin: opiskelijoiden toivotaan hakeutuvan harjoittelussa tutuksi tulleille paikkakunnille ja työpaikoille myös opintojen jälkeen.
Muiden lääketieteellisten tiedekuntien tapaan Oulu on viime vuosina uudistanut opetustaan. Savolainen sanoo, että pääpaino on ollut ns. opetusjuonteiden kehittämisessä, jolloin opetukseen saadaan jatkuvuutta. Integraatio eli oppiaineiden yhdistäminen opinnoissa ja alojen välinen yhteistyö on Oulussakin muiden lääketieteellisten tiedekuntien tapaan päivän sana.
Köyhän miehen mallilla mennään
Oululaiset ja muut maakuntien tiedekunnat voivat vain kadehtia esimerkiksi helsinkiläisten resurssien ja opiskelijoiden sisäänottomäärien suhdetta.
Savolainen viittaa Helsingin selvästi pienempiin sisäänottolukuihin. Silti opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä helsinkiläisillä on vankat tukipalvelut, ennen kaikkea TUKE-yksikkö.
- Meillä on tukipalveluissa ainakin helsinkiläisiin verrattuna hieman köyhän miehen malli.
Oulussa opintojen ja opetuksen suurten linjojen suunnittelusta ja koordinoinnista vastaavat opetusdekaani Savolainen, opintoasiain päällikkö Hanna Pesonen ja jatkokoulutuksesta vastaava koulutuspäällikkö Eija Ruottinen. Oululaiset ovat kuitenkin kehittäneet mallin, jossa opetushoitajat toimivat opetuksen käytännön tason koordinaattoreina. Näin pyritään välttämään päällekkäisyyksiä opinnoissa.
Savolainen kiittää erityisesti opettajakunnan motivaatiota.
- Opetuksen kehittämiseen on huomattavaa kiinnostusta niin opettajakunnan sisällä kuin klinikoilla yleensä. Vaikka varsinaista omaa opetuksen kehittämisen yksikköä ei tiedekunnalla vielä ole, niin opetuksen kehittämisyksikkö yliopistossa antaa hyvää tukea.
Savolaisen mukaan viime vuosina lääketieteen koulutusta on kehitetty Oulussa paljon. Ydinainesanalyysit tehtiin vuosina 2000-2002. Lisäksi lukukausittain on pidetty opettajakunnalle strategiaseminaareja sekä pienempiä seminaareja ajankohtaisista opetukseen liittyvistä asioista.
Oulun valtti monipuolisuus
Uusia myönteisiä asioita Oulussa on hiljan käyttöön vihitty lääketieteellisen tiedekunnan uusi päärakennus. Saman katon alla lääketieteellisen tiedekunnan toimintojen kanssa on bioalan tutkimusryhmien Biocenter Oulu -niminen katto-organisaatio.
Tiedekunnan uudessa rakennuksessa on myös kliinisen tutkimuksen keskus. Aiemmin syrjässä sijainnut mikrobiologian laitos on niin ikään muuttanut uuteen rakennukseen.
Savolaisen mukaan Oulun erityisvahvuuksia on perinteisesti ollut monipuolisuus ja käytännönläheisyys. Oulu on lääketieteellisistä tiedekunnista ainoa, jossa on mahdollista opiskella niin lääketiedettä, hammaslääketiedettä kuin terveystiedettä.
