Päivystysvastaanotolta puuttuu tympanometri
Tympanometreja on vain kolmasosassa terveyskeskuksia, ja niissäkin laitetta käytetään erittäin harvoin.
- Tympanometreja puuttuu nimenomaan päivystysvastaanotoilta, missä valtaosa hengitystieinfektioista diagnosoidaan ja hoitopäätökset tehdään, sanoo LL
Ulla-Maija Rautakorpi
.Mikstra-projektin projektipäällikkönä toiminut Rautakorpi selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, miten tavallisia infektioita tutkitaan ja hoidetaan perusterveydenhuollossa.
- Otiittidiagnoosien on osoitettu vähenevän jopa kolmanneksella, jos yleislääkäri käyttää korvalampun lisäksi tympanometria. Tavallinen korvalamppu on epävarma väline, Rautakorpi muistuttaa ja kertoo, että Islannissa tympanometrit ilmestyivät yleislääkärien pöydälle, kun päiväkodeissa alkoi levitä moniresistentti pneumokokki.
Rautakorven tutkimuksessa selvitettiin, miten terveyskeskusten toimintatavat vastaavat hoitosuosituksia ja voidaanko käytäntöjä muuttaa työpaikan sisäisellä koulutuksella.
- Lääkärien vaihtuvuus on kuitenkin niin suuri, että se jossain määrin rajoittaa työpaikkakoulutuksen tuloksellisuutta näin pitkässä hankkeessa, Ulla-Maija Rautakorpi sanoo.
Hänen mielestään paikalliset hoitokäytännöt pitäisikin kirjata, jotta tieto niistä olisi myös tilapäisten ja uusien työntekijöiden nähtävillä.
Rautakorven väitöstutkimus pohjautuu vuosina 1998-2002 viikon ajan toistettuun tiedonkeruuseen 30:ssä ns. MIKSTRA-terveyskeskuksessa ja 20 kontrolliterveyskeskuksessa vuonna 2002. Mikstra-projektin tuloksia on raportoitu Lääkärilehdessä useaan otteeseen.
Tutkimus koski kuutta avohoidon tavallisinta infektiota, joista laadittiin näyttöön perustuvat hoitosuositukset. Hengitystieinfektioiden osuus kaikista avohoidon infektioista oli tässä tutkimuksessa kolme neljäsosaa.
Hengitystieinfektioiden hoitoon määrätyistä antibioottihoidoista noin puolet oli täysin tai lähes hoitosuositusten mukaista. Täysin hoitosuositusten mukaan toteutettujen hoitojen osuus kasvoi hengitystieinfektioiden osalta tutkimusaikana 21 prosentista 27 prosenttiin.
- Muutos on kyllä tilastollisesti merkitsevä, mutta aika vaatimaton. Totuttuja hoitokäytäntöjä ei ole helppo muuttaa, Ulla-Maija Rautakorpi sanoo. Tulos on kuitenkin samaa luokkaa kuin vastaavissa interventiotutkimuksissa yleensäkin.
Viidesosa antibioottihoidoista määrättiin sellaisiin infektioihin, joihin antibioottihoitoa ei suositella, tavallisesti keuhkoputkitulehdukseen. Neljäsosa antibioottihoidoista määrättiin hyväksyttävällä perusteella, mutta lääkevalinta ei ollut ensisijaisesti suositeltu eikä sen valintaa perusteltu.
