Pandemian hoito vaatii lakimuutoksia ja lisää rahaa

Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemian varalta julkistettiin keskiviikkona melkoisen mediahuomion saattelemana.

- Kuka haluaa nousta sanomaan, että pandemia tulee, mutta kukaan ei tiedä milloin ja millainen, kannusti julkistamistilaisuuden puheenjohtajana toiminut

Kimmo Leppo

Suorasssa televisiolähetyksessä esitettyyn kysymykseen ei kukaan arvovaltaisista asiantuntijoista tuntenut kunnianhimoa lähteä vastaamaan. Sen sijaan muita kiperiä kysymyksiä työryhmän liki vuoden hioma varautusmisehdotus nostaa esille.

- Poikkeuksellista on, että Suomi on jo tässä vaiheessa ottanut esille myös eettiset kysymykset siitä, missä järjestyksessä suomalaisia rokotetaan ja lääkitään, totesi peruspalveluministeri

Liisa Hyssälä

Pandemia on sävyttänyt viime aikojen EU:n terveysministeritapaamisia. Seuraavan kerran pandemiaan varautumista pohditaan Pohjoismaiden terveysministeritapaamisessa huhtikuussa. Silloin esille nousee muun muassa influenssarokotteen valmistuksen aloittaminen pohjoismaisena yhteistyönä. Hyssälän mukaan jo pelkkä tuotannon perustaminen maksaisi 80 miljoonaa euroa, josta Suomen osuudeksi on arvioitu noin 20 miljoonaa euroa.

Tehohoitoa ei riittäisi jokaiselle

Pandemiaan varautumissuunnitelman laskennalliseksi perustaksi on valittu oletus, jonka mukaan pandemian ensimmäisen, noin kahdeksan viikkoa kestävän aallon aikana 35 prosenttia suomalaisista sairastuisi. Sairastuneista 11 000-36 000 joutuisi sairaalahoitoon. 3 500-9 000 ihmistä kuolisi.

Pandemian ensimmäistä aaltoa voisi seurata toinen ja ehkä kolmaskin muutaman kuukauden välein. Seuraavat aallot voivat olla ensimmäistä heikompia, mutta varmuutta siitä ei ole.

- Arvioiden mukaan noin kymmenen prosenttia sairastuneista vaatisi tehohoitoa, lähinnä hengityskonehoitoa. Tämän hetkiset resurssit eivät millään riitä vastaamaan tarvetta, sanoo lääkintöneuvos

Merja Saarinen

Toinen ongelma tulee olemaan terveydenhuollon henkilöstön, varsinkin hoitajien riittävyys pandemia-oloissa. Tarvitaan kuitenkin lakimuutoksia ennen kuin esimerkiksi kaikkia hoitajakoulutuksen saaneita tai muita kansalaisia velvoitetaan sairastuneiden hoitoon.

Myös yksityissektori on toistaiseksi varautussuunnitelmien ulkopuolella, eivätkä esimerkiksi kuntien vuokralääkäreitä koskevat sopimukset ole ottaneet poikkeusoloja huomioon. Tähän kaavaillaan kuitenkin muutoksia.

Rokotus ensin influenssapotilaita hoitaville

Koska potilaat pitäisi kuitenkin pystyä hoitamaan mahdollisimman hyvin, varautussuunnitelma lähtee siitä, että ensin rokotetaan ja lääkitään terveydenhuoltohenkilöstö.

- Sen jälkeen joudutaan pohtimaan seuraavia riskiryhmiä, joita koskevat ratkaisut on tehtävä nyt eikä sitten, kun elämme keskellä poikkeusoloja, korostaa ylilääkäri

Terhi Kilpi

Ehdotuksessa lähdetään siitä, että terveydenhuoltohenkilöstön jälkeen rokotetaan suurimmassa riskissä olevat huomioiden kuitenkin jäljellä olevat elinvuodet. Jos pandemia on tyypiltään erityisen kohtalokas juuri nuorissa ikäluokissa, rokotusten painopiste on heissä.

- Kaikkein epäoikeudenmukaisin ja toteutukseltaan vaikein priorisointi olisi rokottaa ja hoitaa ensisijaisesti tietyissä "erityisammattiryhmissä" olevat kansalaiset. Tätä emme suosittele, Terhi Kilpi huomauttaa.

Suomi on tilannut mallirokotetta kaikille kansalaisilleen. Rokotteiden pitäisi olla suomalaisissa varastoissa tämän vuoden lopulla. Huoltovarmuuskeskuksessa on 1,3 miljoonaa annosta oseltamiviiria. Täsmärokotteen valmistaminen voidaan aloittaa vasta kun WHO on julistanut pandemian alkaneeksi. Mitä todennäköisimmin sitä ei saataisi Suomeen pandemian ensimmäisen vaiheen aikana.