Passiivinenkin television katselu lisää lasten unihäiriöitä
Aktiivisen katselun haitat olivat tiedossa, mutta suomalaistutkimus osoittaa myös lasten tahattoman altistumisen vahingot. Kodeissa töllötetään liikaa televisiota.
Aikuisten ohjelmien katsominen lisää huomattavasti 5–6-vuotiaiden lasten unihäiriöitä, osoittaa uusi suomalaistutkimus. Myös tahaton television informaatiovirralle altistuminen lisää selvästi unihäiriöiden määrää.Tutkimuksen mukaan televisio oli auki perheissä keskimäärin 4,2 tuntia päivässä ja lapset katselivat sitä noin 1,4 tuntia päivässä. Lisäksi he altistuivat tahattomasti television ohjelmavirralle noin 1,4 tuntia päivässä.
Aktiivinen television katselu oli yhteydessä lyhyempään yöuneen ja nukahtamisvaikeuksiin. Tahaton altistuminen lisäsi merkittävästi lasten unihäiriöiden määrää ja vaikeusastetta. Unihäiriöt ilmenivät vaikeutena nukahtaa, lyhentyneenä kokonaisuniaikana ja parasomnioina kuten yöllisinä kauhukohtauksina.
– Passiivisen television katselun vaikutuksia ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Saamamme tulokset osoittavat, että myös tahaton altistuminen television kuva- ja äänivirralle kuormittavat lapsen mieltä ja häiritsevät unta, toteaa tutkija Juulia Paavonen Helsingin yliopistosta.
Tunti päivässä riittää
Mitä useampia erityyppisiä aikuisten ohjelmia lapset seurasivat, sitä enemmän heillä oli unihäiriöitä. Jos lapset altistuivat tahattomasti televisiolle yli 2,1 tuntia päivässä tai saivat katsoa paljon aikuisten ohjelmia, unihäiriöiden riski kolminkertaistui.
Erityisen suuri unihäiriöiden vaara oli niillä lapsilla, jotka saivat katsoa aikuisten ohjelmia ja altistuivat myös tahattomasti television ohjelmavirralle.
Lasten omien ohjelmien katsomisen määrä ei ollut yhteydessä unihäiriöihin.
Tutkijat suosittelevat lasten päivittäisen television katselun rajoittamista yhteen tuntiin, koska hyvä yöuni on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta välttämätön perustarve.
Aikuisten tulisi myös valvoa, mitä ohjelmia lapset katsovat. Television turhaa aukipitämistä pitäisi välttää lasten ollessa kotona, eikä lasten pitäisi katsoa televisiota juuri ennen nukkumaan menoa.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteisen tutkimuksen tulokset julkaistiin Journal of Sleep Research -lehdessä (2006;15:154). Aineistona oli 321 lapsen satunnaisotos helsinkiläisistä, tamperelaisista ja kuopiolaisista perheistä.
Miia Soininen
