Lehti 12: Ajan­kohtai­sta 12/2006 vsk 61 s. 1314 - 1315

Poikkeuslaki voi määrätä töihin kaikki kynnelle kykenevät Pandemian jyllätessä potilaita hoitaisivat niin eläkeläis- kuin yksityislääkäritkin

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva pandemiaan varautumista koskeva suunnitelma ei koske suoraan yksityissektorin lääkäripalveluita. Jos pandemia kuitenkin iskee, poikkeuslailla voidaan määrätä töihin kaikki lääkärit. Vai voidaanko?

Ulla Järvi

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja

Risto Ihalainen

sanoo, että nykylainsäädännön mukaan lääkäreitä ei voi velvoittaa tulemaan töihin.

- Jos kuitenkin eduskunnassa oleva valmiuslain muutos menee läpi, työvelvollisuus tulee koskemaan poikkeusoloissa kaikkia työkykyisiä, Ihalainen toteaa.

Lakiesitys annettiin viime joulukuussa. Se astuisi voimaan vuonna 2007, mutta tällä hetkellä lain läpimeno ei ole Ihalaisen mukaan ollenkaan varmaa.

Perinteisesti poikkeusoloina on pidetty vain sotaa tai esimerkiksi ydinonnettomuutta. Lakiehdotuksen mukaan poikkeustila voisi olla myös erityisen vakava suuronnettomuus, tällaisen suuronnettomuuden välitön jälkitila ja vaikutuksiltaan erittäin vakavaa suuronnettomuutta vastaava, hyvin laajalle levinnyt tartuntatauti.

Juristit pohtivat tulkintoja

Kuntaliiton ylilääkäri

Liisa-Maria Voipio-Pulkki

sanoo, että pandemian kaltaisiin poikkeusoloihin olisi hyvä varautua kaikilla terveydenhuollon sektoreilla, mutta välttää ylilyöntejä.

- Etukäteen on erittäin tärkeää pohtia esimerkiksi juridiset näkökohdat terveydenhuollon ammattilaisten asemasta pandemian aikana. Tällä hetkellä juristit pohtivat muun muassa siitä, miten ammatinharjoittamislaki ja työsuojelulaki suhteutuvat toisiinsa.

- Jos lääkäreiltä ja hoitajilta edellytetään erityistä työvelvollisuutta, pitää edellyttää myös erityistä työsuojelua, Voipio-Pulkki korostaa.

Hän oli mukana pandemian varautumissuunnitelmaa laatineessa työryhmässä ja pitää oikeina ratkaisuina muun muassa sitä, että influenssapotilaita hoitavat ihmiset suojataan ensin.

Voipio-Pulkki kiittää suunnitelmaa järkeväksi myös siinä mielessä, että pääpaino on lääketieteellisillä toimilla ja ratkaisuilla. Pitää tietää, keitä rokotetaan ja hoidetaan, millä perusteilla ja missä järjestyksessä.

- Sen sijaan käytännön järjestelyt pandemian aikana joudutaan ratkaisemaan tilannekohtaisesti ja osittain vasta sen jälkeen, kun pandemian tyyppi on selvillä. Tuskin voimme esimerkiksi ryhtyä hankkimaan hengityskoneita varastoon mahdollisesti jopa kahdeksan viikon pandemiahuippua varten.

- Sen sijaan pandemiavalmiuden kasvattaminen vähin erin on perusteltua palvelujärjestelmän kaikilla tasoilla. Esimerkiksi rokote- ja lääketoimituksia sekä suojainten hankintaa koskevat optiosopimukset on hyvä olla olemassa. Huoltovarmuuteen ja kansakunnan turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat osittain myös sellaisia, ettei niitä ruodita julkisuudessa, hän sanoo.

Lääkäri on aina lääkäri

Varautuminen on tärkeää, mutta ylilyönneillä Liisa-Maria Voipio-Pulkki tarkoittaa esimerkiksi kuntakohtaista sooloilua omia valmiussuunnitelmia laadittaessa. Sellaiseen ei kannata ryhtyä, koska merkittävä osa varautumisesta suunnitellaan seudullisesti lääninhallituksen johdolla ja sairaanhoitopiirin asiantuntemukseen tukeutuen.

Kansallinen varautumissuunnitelma on kaiken perusta.

Hän kuitenkin myöntää, että yksityissektorin roolista ei juurikaan raporttia tehdessä keskusteltu.

Lue myös

- Lähdemme siitä, että lääkäri on aina lääkäri työnantajasta riippumatta ja tekee työnsä siellä, missä tarvitaan, sanoo Voipio-Pulkki.

Samoilla linjoilla on MedOnen toimitusjohtaja

Pertti Karjalainen

. Hänen mukaansa yrityksen listoilla olevat lääkärit ovat selkeästi sitoutuneita kuntaansa, jossa käyvät töissä.

MedOnella ei ole omaa varautumissuunnitelmaa, ja sen tarpeellisuus tulee harkittavaksi vasta, mikäli pandemia todella uhkaisi Suomea.

- Näyttää kuitenkin siltä, että yhä useampi tilaajakunta on valmis kirjaamaan sopimusehtoihin normaalin päivystystakuun lisäksi myös ruuhkahuipputakuun. Sehän tulisi kysymykseen esimerkiksi pandemian iskiessä, Karjalainen sanoo.

Päivystystakuusta vastaa viikonloppuisin kymmenen lääkäriä, arkisin kahdeksan lääkäriä. Erityisen ruuhkahuipputakuun muodostavat yrityksen kolmisenkymmentä niin sanottua johtajalääkäriä. Toimitusjohtaja mukaan lukien.

- Jos pandemia tulisi, niin kyllä sitä sitten vastaanotolla paiskittaisiin, Pertti Karjalainen sanoo.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030