Ajan­kohtai­sta

Potilas ei aina hyödy lääkärin samanmielisyydestä

Lääkärillä on portinvartijan rooli, josta voi syntyä jännitettä vastaanotolla, sanoo Kari-Pekka Martimo.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1

Sairausloman pituus. Ajokyky. Antibiootin tarve. Hoitolinjaus.

Muun muassa tällaisista asioista potilas voi olla eri mieltä lääkärin kanssa.

Aihe oli esillä Lääkäri 2018 –tapahtuman koulutuksessa, joka sai päivien tämänvuotisen koulutuspalkinnon.

Kurssin nimi oli Miten olen eri mieltä potilaan kanssa vaarantamatta hoitosuhdetta.

Kurssin ideoi johtava asiantuntija Kari-Pekka Martimo työeläkeyhtiö Elosta. Hän oli myös tilaisuuden puheenjohtaja.

– Lääkäreille on annettu portinvartijarooli, joka tulee siitä, että diagnoosin saa asettaa vain lääkäri ja hoidon saa määrätä vain lääkäri. Jos potilaan odotukset jommankumman suhteen ovat kovin erilaisia, siitä voi tulla jännitettä vastaanottoon, hän sanoo.

Potilastyö jäi taakse

Martimo ei nykyään tee kliinistä työtä, mutta muistaa työterveyslääkärinä työskennellessään tuskailleensa pitkien sairauslomien toiveiden kanssa.

– Yksi syy siihen, että potilastyö jäi taakse, oli että sairauslomatodistusten kanssa tuli hyvin usein keskustelemista, hän kertoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten lääkärillä ei ollut "kättä pidempää" käytössään sairauspoissaolotarpeen arviointiin.

– Se meni oman vaiston ja ehkä jostain muualta opittujen toimintatapojen mukaan, hän muistelee.

Martimo iloitsee, että tilanne on muuttunut. Valmisteilla on Käypä hoito –suositus, Lääkäriliitolla on aiheesta verkkokoulutus ja aihe on esillä lääkäriopinnoissa.

Nykyisessä työssään hän lukee B-lausuntoja, joilla haetaan työkyvyttömyyseläkettä.

– Hyvin usein tulee sellainen tunne, että lääkäri on ottanut potilaan asianajajan roolin eikä objektiivisuuteen pyrkivän asiantuntijan roolia. Kieltämättä tilanne onkin haastava.

Jos hoitava lääkäri on liian arka haastamaan potilaan omaa käsitystä työkyvystään, se jää vakuutuslääkärin tehtäväksi.

– Potilas ei aina hyödy lääkärin samanmielisyydestä. Potilaan käsitys olisi kannattanut haastaa jo aiemmin. Katteeton myötäily voi vaikeuttaa sopivaan työhön paluuta, aikaa kuluu ja taloudelliset riskitkin siihen liittyvät, kun toimeentulo katkeaa.

Ristiriidat nakertavat työhyvinvointia

Martimon mielestä potilaan parhaaksi toimiminen on yksi neljästä näkökulmasta, jotka liittyvät potilaan ja lääkärin suhteeseen ja mahdollisiin ristiriitoihin.

Lue myös

Muut näkökulmat ovat lainsäädäntö, työturvallisuus ja työhyvinvointi.

Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan, että hoitosuunnitelma pitää tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Työturvallisuus taas liittyy siihen, että joskus pettyneet potilaat voivat olla aggressiivisia. Suomessakin on mennyt oikeuteen asti tapauksia, jossa hoitopäätökseen tyytymätön potilas on esittänyt uhkauksia.

Työhyvinvointia puolestaan nakertaa, jos ristiriitatilanteita on paljon.

– Lääkärille onnistunut potilassuhde on se, mihin pyritään. Lääkäri ei halua tieten tahtoen joutua sellaiseen tilanteeseen, että joutuu ammatillisen integriteetin takia aiheuttamaan potilaalleen pettymyksen, saati että potilas uhkaa tai käyttäytyy aggressiivisesti.

Kuva: Kimmo Brandt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030