Valtion nuorisoneuvosto julkaisee vuosittain Nuorisobarometrin, joka mittaa suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Tänä keväänä julkaistun Nuorisobarometrin aiheena olivat etenkin nuorten kokemat paineet.

Työn saamisen jälkeen toiseksi yleisin paineiden aiheuttaja oli ulkonäkö: 68 % naisista ja 42 % miehistä koki paineita ”näyttää hyvältä”. Avoimissa vastauksissa nuoret paljastivat paineiden liittyvän sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisessa mediassa fleksaaminen (eli rehvastelu tai pullistelu) ja ”looksmaxxing” tai ”glow up” (ulkonäön parantelu) sekä tietyn elämäntyylin esittely luovat epärealistisia odotuksia ja paineita.

Lähes puolet nuorista koki paineita siitä, etteivät voimavarat riitä kavereiden näkemiseen.

Hetkinen. Pysähdytäänpä tähän hetkeksi.

Nuorten pitäisi siis näyttää hyvältä ja jakaa itsestään kiillotettua kuvastoa sosiaalisen median kasvottomalle yleisölle, mutta sitten heillä ei ole voimia kavereiden näkemiseen tosielämässä?

Koko kuvio tuntuu täydellisen kieroutuneelta. Mikä nuorten energiaa imee?

Ei lepotaukoja

Ensimmäinen vastaus Nuorisobarometrissa on maailmantilanne.

Euroopassa ja Lähi-Idässä käydään sotaa, ilmastonmuutos ahdistaa, Suomen talous näyttää synkältä. Parikymppiset kuvaavat maailman olevan tyystin toisessa asennossa kuin keski-ikäisten ollessa nuoria. Mutta pitääkö tuo väite paikkansa?

Itse asiassa ei: 90-luvun alussa Suomessa oli syvä lama, sotaa käytiin Jugoslaviassa, Persianlahdella, Ruandassa, Georgiassa ja Tšetšeniassa, ja nuoret olivat hyvin huolissaan aukosta otsonikerroksessa.

Miksi sitten maailmantilanne ahdistaa nyt nuoria niin suunnattomasti?

Uskallan väittää, että syyllisiä ovat sekä perinteinen että sosiaalinen media. Sen sijaan, että uutisia luettaisiin aamulla lehdestä ja katsottaisiin illalla televisiosta, uutisia tulvii vuorokauden ympäri – ja myös sosiaalisen median alustoilta. Puhelimen ruudulle välähtelee jatkuvasti synkkiä otsikoita maailmalta.

Kun vielä 10 vuotta sitten uutislähetysten välissä oli aikaa huokaista ja elää oikeaa elämää, nyt mitään lepotaukoa ei löydy.

Ystävien merkitys

Nuoruusiässä kavereiden merkitys on suurempi kuin milloinkaan muulloin. Kavereiden kanssa nuoret voivat urheilla, nauttia monipuolisesta viihteestä, keskustella vakavista ja kevyistä aiheista ja rakentaa siinä samalla omaa identiteettiään. Jos nuorten aika kuluu ruudulla, joka toisaalta lisää ulkonäköpaineita ja ulkopuolisuuden kokemuksia ja toisaalta kuormittaa tauottomalla tietoisuudella maailman ongelmista, kaverit alkavat näyttäytyä vain yhtenä suorituksena kaiken muun lisäksi.

Korjausliike vaatii täydellistä näkökulman ja ajankäytön keikautusta.

Sain tämän oivalluksen kuunnellessani Lappeenrannassa lapsikuoron esitystä. Kirkkaat äänet kysyivät ensin: ”Mitäs sä tänään duunaat? Haluaisitko oppii mun kaa soittamaan?” Toisessa kappaleessa lapset muistuttivat, ettei ”maailmanloppua tullut kai tänäänkään”. Nuorisolääkäri nieleskeli suurta palaa eturivissä.

Tulevaisuuden toivo syntyy yhdessä vietetyistä hetkistä, elävästä vuorovaikutuksesta toisten kanssa. Yhdessä tekemisestä, jolloin fokus ei ole peilikuvassa tai selfiesovelluksessa, vaan virittäytymisessä yhteiselle taajuudelle, jossa jokaista tarvitaan ja lopputuloksena syntyy jotain yksilöä suurempaa.

Kirjoittaja on nuorisolääketieteen dosentti, joka toivoo näkevänsä myönteisiä muutoksia lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa.