Lehti 49-50: Ajan­kohtai­sta 49-50/2006 vsk 61 s. 5146 - 5147

Puheenjohtajuuskausi uuvuttaa tekijät

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi parrasvalojen loisteessa on päättymässä. Kulissien takana arkistoidaan tonneittain papereita, ynnätään tuhansia ylityötunteja ja tyhjennetään väliaikaisasuntoja Brysselissä. Intensiivinen kausi on ollut haaste paitsi tekijöille, myös heidän työterveyshuollolleen.

Ulla Järvi

Suomen ensimmäisellä puheenjohtajuuskaudella seitsemän vuotta sitten havaittiin, että ministeriöiden virkamiehille kausi on ammatillisesti hyvin haastava ja palkitseva, mutta henkisesti ja fyysisesti erittäin raskas.

- Samanlaiset tunnelmat lienevät nytkin. Ihmiset ovat todella väsyneitä, mutta tyytyväisiä saamiinsa uusiin kokemuksiin, sanoo työterveyslääkäri

Tuula Antti-Poika

Mehiläisestä.

Ammatillinen kunnianhimo ja jakson rajattu kesto ovat saaneet ihmiset jaksamaan; silti haavojakin on saatu paikkailla.

- Jos työntekijän terveydentilassa on ollut ongelmia tai väsymystä ja uupumisoireita ennen kauden alkua, ne usein pahenevat tällaisen rutistuksen aikana. Kohonnut verenpaine, univaikeudet, ruoansulatushäiriöt, lihasjännitys ja toistuvat hengitystieinfektiot ovat tyypillisimpiä projekti-ihmisten terveyspulmia, Antti-Poika sanoo.

Monet kuitenkin haluavat jatkaa töitään sairaanakin.

Valmennusta ja jälkihoitoa

Mehiläisen työterveyshuollossa on käynnissä projekti, jossa ovat mukana ulkoministeriön virkamiehet Eurooppa-osastolta ja Suomen EU-edustustosta. Noin 150 heistä asuu pysyvästi tai tilapäisesti Brysselissä.

Aiempien kokemusten perusteella tähän puheenjohtajakauteen valmistauduttiin etukäteen. Työntekijöiden keskuudessa tehtiin muun muassa suunnattuja terveystarkastuksia ja työuupumusriskiä kartoittavia kyselyitä. Työterveyspsykologit kävivät luennoimassa esimerkiksi tiimityöstä, ryhmädynamiikasta ja rentoutumisesta.

- Jo se tietoisuus, että työterveyteen panostetaan erityisesti, on selvästi auttanut ihmisiä jaksamaan, uskoo ulkoasiainministeriön työsuojelupäällikkö

Maarit Louekari

.

Hanketta tukee työministeriön työelämän kehittämisohjelma Tykes. Projekti jatkuu aina ensi vuoden elokuulle, jotta nähdään kauden mahdolliset vaikutukset pidemmällä aikavälillä. Kokemukset kootaan loppuraporttiin.

- Usein ihminen jaksaa puristaa tietyn ennaltamäärätyn ajan, mutta sen jälkeen tulee totaalinen väsymys, huomauttaa Tuula Antti-Poika.

Joku taas huomaa jääneensä tavallaan tyhjän päälle, kun mielenkiintoinen ja haastava jakso päättyy. Puheenjohtajuuskausi on merkinnyt monelle virkamiehelle perehtymistä uusiin asioihin tai vanhan tiedon syventämistä.

- Näyttää siltä, että useimpien työntekijöiden kohdalla kauden "henkinen saldo" on plussan puolella, Tuula Antti-Poika huomauttaa.

Yhteishanke raukesi

Ulkoministeriön työsuojeluhanke koskee Eurooppa-osaston ja Suomen EU-edustuston väkeä Brysselissä. EU-puheenjohtajuuden parissa työskentelee kuitenkin ihmisiä käytännössä kaikista ministeriöistä.

Valtiovarainministeriössä suunniteltiin kaikkia puheenjohtajakauden piirissä olevia työntekijöitä koskevaa tukihanketta. Se olisi ollut jatkoa edellisen kauden jälkeen tehdylle tutkimukselle.

- Mukaan olisi tullut yhteensä pari sataa työntekijää eri hallinnonaloilta. Heille olisi tehty terveystarkastuksen ennen ja jälkeen kauden, jolloin saataisiin vertailutietoa lisääntyneen työkuorman fyysistä ja henkisistä vaikutuksista. Valmistelussa kävi kuitenkin ilmi, että ulkoministeriössä oli käynnistetty oma hanke eikä muissa ministeriöissä tällaiseen hankkeeseen innostuttu, kertoo työmarkkina-asiantuntija

Päivi Lanttola

valtiovarainministeriöstä.

Lanttolan mukaan kieltäytymisen perusteena oli useimmiten se, että hanke olisi kohdistunut vain muutamaan ihmiseen.

- UM:n hanke oli jo pitkällä, kun tieto yhteishankkeesta tuli. Nyt menossa oleva hanke on melkoinen panostus työsuojeluun ulkoministeriössä, sanoo Maarit Louekari.

- Katsomme kuitenkin satsauksen kannattavan. Paitsi työterveyshuollon palveluita, saamme nyt myös tietoa siitä, miten projektit vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen. Meillähän on oikeastaan menossa koko ajan erilaisia projekteja ja puheenjohtajuuksia; ne vain ovat huomattavasti "näkymättömämpiä" kuin EU-puheenjohtajuus, Maarit Louekari sanoo.

Julkisuuden valokeilassa oleminen on päättyvän puheenjohtajakauden lisäpaineita luova tekijä. Vahvan työsidonnaiset virkamiehet ovat kokeneet raskaaksi myös sen, etteivät asiat edisty Euroopan unionin koneistossa aina toivotulla ripeydellä.

"Joka hetki täynnä tietoa"

Ensimmäisestä puheenjohtajakaudesta tehty selvitys kuvasi hektisen työn raskauden:

"Minä huomasin, että kun olin jouluna lomalla, niin olin tosi väsynyt, väsyneempi kuin mitä kuvittelinkaan".

"Se, mikä minun on henkilökohtaisesti ottanut päähän näissä asioissa, on juuri se, että meillä annetaan joku epämääräinen ranskankielinen paperi, joka täytyy hyväksyä tai hylätä siinä, ja hupsheijaa, sitten se on sitovaa lainsäädäntöä".

"Valmentautuminen oli raskainta, kaikkein raskainta. Se johtui siitä, että todella sinun piti pystyä valmistautumaan erilaisiin tilanteisiin, mitä saattaa puheenjohtajuuskaudella tulla."

"... EU-yhteistyössä niitä viheliäisiä asioita,... että joku virkamies saattaa joutua todella painimaan jonkun pienen pienen asian kanssa, jota kukaan muu ei paljon seuraa, kuin hänen esimiehensä toisella kädellä. Hän voi tehdä siinä suuria teknisiä ratkaisuja ja mielikuvitusta käyttää, sellaisia, että kukaan muu ei pysty siihen eikä kukaan tiedä siitä ikinä... Mutta sitten kun on suuria asioita ja sitten kun teet jotain, niin siitä mainetta ja kunniaa ja julkisuutta, vaikka operatiivisesti se saattaa olla paljon helpompi juttu."

"Se on tietysti perheelle kovaa, olin paljon poissa kotoa. Sekä lapsille että vaimolle se oli erittäin kova koettelemus, mutta alle 10-vuotiaille..., selitä nyt niille."

Näin muutamat työntekijät kuvasivat kokemuksiaan Suomen edelliseltä EU-puheenjohtajuuskaudelta vuodelta 1999. Kauden tekijöiden ja kokijoiden haastatteluista koottiin kuusi vuotta sitten Valtiovarainministeriön julkaisema raportti, jonka toteutti Medivire Työterveyspalvelut Oy.

Verkostoituminen vieraassa ympäristössä on suuri haaste ihmiselle

EU-puheenjohtajuuskausi on mullistanut lähes parin sadan ihmisen - ja heidän perheensä - elämän 1-2 vuodeksi.

Jotkut virkamiehet ovat muuttaneet yksin tai perheen kanssa lyhyeksi aikaa Brysseliin; osa pysyy Suomessa, mutta matkustaa kokouksissa eri puolilla Eurooppaa. Ministeriöiden viranhaltijoille puheenjohtajakausi on merkinnyt kiinnostavia haasteita ja poikkeuksellista vastuuta, jopa valtaakin.

- Tällainen jakso merkitsee ainutlaatuisia haasteita, jotka tempaavat varsinkin hyvin työorientuneen ihmisen helposti mukaansa. Tärkeintä olisi kuitenkin säilyttää arjen kuviot mahdollisimman ennallaan; nukkua, syödä ja liikkua ja antaa aikaa myös läheisille ihmisille. Yksityiselämää ei voi oikein pistää hyllylle, sanoo Mehiläisen työterveyshuollon psykologi

Aku Kopakkala

.

Päivät kokouksia, yöt raportteja

Ulkoministeriön työntekijöillä on ollut mahdollisuus päästä työpsykologin puheille aina halutessaan - ja tilaisuutta on myös käytetty. Käytännössä tämä on merkinnyt Brysselin matkapäiviä myös Aku Kopakkalalle.

Hän on nähnyt paikan päällä, miten Brysselin EU-elämä tempaa mukaansa. Varsinkin jos työntekijä muuttaa yksin, työ- ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät.

- Käytännössä moni on elänyt jo kuukausitolkulla rytmissä, jossa päivät kuluvat kokouksissa ja yöt kirjoitetaan raportteja Suomeen, Kopakkala sanoo.

Puheenjohtajakaudella Suomen virkamiehet ovat paljon vartijoina. Asioihin on perehdytty, pienimmätkin yksityiskohdat on hiottu, mahdolliset sudenkuopat ja riskit kartoitettu.

- Silti koko ajan joutuu varautumaan siihen, että jotain yllättävää "jysähtää niskaan", Kopakkala hymähtää.

Lue myös

Libanonin kriisi tai Venäjän tapahtumat ovat olleet ennakoimattomia tapahtumia, joihin on pitänyt reagoida nopeasti, mutta silti maltilla. Samanlaisia pienemmän mittaluokan yllätyksiä saavat virkamiehet huolekseen koko ajan. Se tekee työstä henkisesti raskaan.

Sykevariaatiomittaus kertoo kehon salat

Uutuutena ulkoministeriön työsuojeluhankkeessa on tarjottu työntekijöille kehon sykevariaatiomittaria. Useamman päivän kannettava mittalaite antaa numeraalista dataa oman kehon kuormituksesta.

- Moni ihminen on yllättynyt siitä, miten koville elimistö joutuu vaikkapa "vain" kokouksessa istuessa. Kun käsiteltävät asiat ovat vaikeita, aivot kuormittuvat ja koko keho kuormittuu. Lyhyt yöuni ei suo keholle riittävää palautumista, Kopakkala sanoo.

Psykologi on itse maratoonari, ja hän suosittaa jotain hikiliikuntaa jokaiselle, vaikkei juoksu kaikille sovikaan.

- Liikunta auttaa kehoa palautumaan ja lisää fyysistä suorituskykyä, jota tarvitaan myös henkisessä työssä. Tätä eivät kaikki aina muista, vaan kiireisinä aikoina laiminlyövät liikunnna, vaikka pitäisi tehdä juuri päinvastoin! Kopakkala muistuttaa.

Hän sanoo monelle mitatulle yllätyksiä tuottavan myös belgialaiseen elämänmenoon kuuluvien iltaviinien ja -oluiden vaikutuksen yöunen laatuun. Sykevariaatiomittari kun näyttää myös sen, miten uni häiriytyy vähäisestäkin alkoholimäärästä.

Pomot paikoilleen

Mikä EU-puheenjohtajuudessa - tai ylipäänsä projekteissa - erityisesti ihmistä sitten erityisesti rassaa?

- Yksi paineita luova tekijä liittyy valmistautumiseen ja verkostoitumiseen. Puheenjohtajakaudelle valikoituvat vastuullisiin tehtäviin tiettyjen erityisalojen spesialistit. Heillä on laaja tietämys substanssikysymyksistä, mutta toimintaympäristö onkin täysin uusi, kuvailee Aku Kopakkala.

Muutamaa kuukautta varten on luotava esimerkiksi aivan uudenlainen suhdetoimintaverkosto, jotta saa asiat sujumaan.

- Lisäksi aihealueittain syntyy ja luodaan tiimejä, joiden ihmiset eivät välttämättä tunne toisiaan eivätkä toistensa tapoja ja työkulttuureja.

Aku Kopakkala sanoo, että ratkaiseva tekijä töiden sujumiselle on esimiestyö. Puheenjohtajuuskauden projekteissa ministeriön virkamies kuitenkin huomaa kovin usein olevansa itse vastuussa päätöksistä.

- Ja kun ihminen on itsensä pomo, ei yhtä vaativaa mistään löydykään, Kopakkala naurahtaa. Ainoa neuvo, jonka Kopakkala projekteja painaville ihmisille haluaa antaa, on itsensä armahtaminen.

- Meillä suomalaisilla on erityinen taito tehdä asioista liian vakavia, hän sanoo. Välillä kannattaisi hellittää - ihan vain oman itsensä ja muiden terveydeksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030