Lehti 30: Ajan­kohtai­sta 30/1994 vsk 49 s. 3066

Puolustusvoimat ja STAKES ehkäisemään varusmiesten kriisejä

STAKES ja puolustusvoimat ovat ryhtyneet yhdessä ehkäisemään varusmiesten psykososiaalisia kriisejä. Tahojen yhteinen työryhmä valmistelee parhaillaan puolustusvoimien henkilöstölle koulutusohjelmaa, joka tähtää entistä tehokkaampaan kriisitilanteiden tunnistamiseen ja niihin tarttumiseen. Ohjelman avulla pyritään kehittämään palvelusilmapiiriä myönteisemmäksi ja tukemaan varusmiesten yleistä pärjäämistä ja jaksamista. Hanke on osa STAKESin Itsemurhien ehkäisyprojektia.

Alustavaa ohjelmaa kokeillaan vielä tänä syksynä kolmessa varuskunnassa eri puolella Suomea, ja kokeilusta saatavan palautteen pohjalta kootaaan kouluttajakansio puolustusvoimissa toimivien lääkärien, sosiaalikuraattorien ja sotilaspastorien käyttöön.

Puolustusvoimien mielenterveystyön ylilääkärin Matti Pontevan mielestä mahdollisuudet vaikuttaa varusmiesten kriiseihin ovat hyvät, kunhan ongelmat tunnistetaan ajoissa.

Lue myös

- Varusmiesten itsemurhatilanteisiin liittyy harvoin vakavaa psykologista häiriötä. Yleensä kyseessä on lievähkö kriisi: siviilielämän rahavaikeudet tai ongelmat seurustelusuhteessa. Myös erilaiset sopeutumiseen liittyvät tekijät ovat tavallisia; joutuminen eroon omasta ympäristöstä voi tuottaa vaikeuksia, samoin palvelukseen sopeutuminen yleensä. Usein miehen kriisistä kertovat viitteet ovat varsin epämääräisiä ja niiden tunnistamisessa on ollut hankaluuksia, Ponteva toteaa.

STAKESin kehittämispäällikön Maila Upanteen mukaan hanke on saanut hyvän vastaanoton varuskunnissa. Hanketta valmisteleva työryhmä on ainutlaatuinen; aiemmin siviiliorganisaatio ja puolustusvoimat eivät ole yhdessä tuottaneet malleja puolustusvoimien käyttöön.

Suomalaiset nuoret miehet tekevät eniten itsemurhia Euroopassa, mutta varusmiehet tekevät palvelusaikanaan niitä vähemmän kuin samanikäiset siviilissä olevat. (Kirsi-Marja Peräkylä)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030