Rääkkylästä mallia Karjalan tasavallan perusterveydenhuoltoon

- Karjalan tasavaltaan pitäisi luoda yhtenäinen terveyspolitiikka ja painottaa vielä entistä enemmän terveyden edistämistä, jos kylien miesten keski-ikä aiotaan nostaa siellä nykyisestä 54 vuodesta, sanoo Rääkkylän terveyskeskuslääkäri

Tapio Hämäläinen

Hän on ollut vuosia mukana Stakesin ulkomaanavun yksikön ohjelmissa Venäjällä kehittämässä Karjalan tasavallan perusterveydenhuoltoa. Lähialueyhteistyössä on koulutettu satoja venäläisiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetusalan ammattilaisia.

Silloisessa Leningradissa lääkäriksi opiskellut Hämäläinen on ollut terveyskeskuslääkärinä itärajan tuntumassa Rääkkylässä melkein 25 vuotta. Yhteistyötä rajan yli hän kertoo tehneensä siitä lähtien, kun raja aukesi. Hämäläinen tunsi Karjalan tasavallan ja sen olosuhteet ja osasi kielen.

Opintomatkalle Rääkkylän terveyskeskukseen

Stakesin aloittaessa lähialueyhteistyötä Karjalan tasavallassa Hämäläinen järjesti ja veti sikäläisille ministereille, paikallishallinnon johtajille, lääkäreille ja hoitajille kymmeniä opintomatkoja Rääkkylän terveyskeskukseen, jotta he näkisivät, miten perusterveydenhuolto toimii Suomessa. Vierailut hän järjesti oivallettuaan, ettei alueen terveydenhuollosta vastaavilla ollut mitään käsitystä siitä, mitä perusterveydenhuollolla tarkoitetaan Suomessa. Opintomatkalaisia tuli satoja.

- Ei riitä, että terveydenhoitaja ja lääkäri tietävät, kuinka toimia, vaan myös paikallinen hallinto on saatava mukaan toimintaan. Paikallishallinnon johtajalla on käytettävissään paikalliset varat, Hämäläinen huomauttaa.

Pilottialueita valittiin useita, esimerkiksi Kontupohja, Vepsä, Porajärvi ja Sortavala, ja niiden ambulatorioiden - sikäläisten terveyskeskusten - henkilökunta kävi Suomessa tutustumismatkalla.

- He laativat matkan aikana suunnitelmat, miten soveltaa Suomessa nähtyä omalla paikkakunnalla. Stakes hankki stetoskooppeja, korvalamppuja, laboratoriovälineitä ja muita laitteita. Joissakin ambulatorioissa tehtiin myös remonttia.

Potilasvirran suunta pois keskussairaalasta

Koska perusterveydenhuoltoa sellaisena kuin se Suomessa ymmärretään ei entuudestaan ollut lainkaan, valtaosa potilaista hoidettiin aikaisemmin keskussairaalassa.

Alueen pienimpien kylien terveydenhuollosta vastaavat välskäri ja kätilö, suuremmilla paikkakunnilla on ambulatorioita. Hämäläisen mukaan niiden varustetaso oli kuitenkin hyvin heikko, joten niissä ei voitu tehdä kovin kummoisia toimenpiteitä, eivätkä asukkaat siksi luottaneet niihin.

- Ambulatoriot olivat vain lähetepoliklinikoita erikoissairaanhoitoon. Keskussairaalaan joutui ihmisiä jopa sen takia, ettei heillä ollut rahaa ostaa lääkkeitä tai ruokaa, Hämäläinen kuvaa.

Stakesin työn tuloksena yleislääkärikoulutusta vahvistettiin ja yleislääkärin arvostusta saatiin nostetuksi.

- Kun tavalliset taudit hoidetaan perustasolla, jää rahaa niiden potilaiden hoitoon, jotka todella tarvitsevat erikoissairaanhoitoa.

Hämäläisen mukaan erikoissairaanhoidon käyttö on saatu huomattavasti vähentymään ja järkiperäistymään pilottialueilla, ja ainakin puolenkymmentä terveysasemaa toimii nyt erittäin hyvin.

- Tärkeintä on asennemuutos. Nyt he ymmärtävät, että jos kansanterveyden tilaa aiotaan kohentaa, on ennen kaikkea kehitettävä perusterveydenhuoltoa, hän sanoo.

- Me olemme näyttäneet, mitä pitäisi tehdä. Nyt sanomaa pitäisi levittää alueella laajemmalle.

Hänen mielestään jatkossa pitäisi entistä painokkaammin keskittyä terveyden edistämiseen ja koko Karjalan tasavallan kattavan yhtenäisen terveyspolitiikan luomiseen.