Radikaali muutos ravistelee Lääkäriliittoa

Edessä olevat muutokset ovat niin suuria, että laki vaatii niiden käsittelyä yhteistoimintamenettelyssä toimiston henkilöstön kanssa, puheenjohtaja Timo Kaukonen kertoo.

http://www.laakarilehti.fi/pics/timokaukonen1.jpg

Satavuotias Lääkäriliitto valmistautuu kohtaamaan uuden vuosikymmenen haasteet. Edessä on muutos, jota puheenjohtaja Timo Kaukonen kuvaa radikaaliksi. Uudistusten toteuttaminen edellyttää, että liitto käy henkilöstön kanssa yhteistoimintaneuvottelut.

– Liiton toimintamalli muuttuu. Käymme läpi strategiaprosessia ja valmistaudumme toteuttamaan sen tuloksia, Timo Kaukonen kertoo.

– Lääkäriliitto siirtyy lähemmäs jäse­niään, lääkäreitä, Kaukonen tiivistää.

– Olemme pyytäneet ja saaneet jäsenistöltä ja tärkeiltä sidosryhmiltä ­palautetta. Sen mukaan olemme etäisiä ja Helsinki-keskeisiä. Tähän tulee muutos. Alueellinen läsnäolomme vahvistuu sekä luottamushenkilöiden että palkatun henkilöstön avulla. Painopiste on erityisesti yliopistosairaaloiden kaupungeissa.

Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi toukokuun kokouksessa liiton uuden vision ja mission ja kävi lähetekeskustelun liiton strategisista päämääristä. Valtuuskunta kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen lokakuun alussa. Silloin on määrä päättää uuden stra­tegian mukaisesta toimintamallista. ­Tähän liitto varautuu nyt käytännössä.

Organisaatio uudistuu

Valtuuskunnan jo tekemien päätösten perusteella ja asettamansa strategiaryhmän tuella hallitus on hahmotellut liitolle uutta toimintamallia sekä sen mukaista ­organisaatiota. Tämä perustuisi kolmeen ydintoimintojen ryhmään: yhteiskuntasuhteiden ja viestinnän hoitoon, poliittisten linjausten ja aloitteiden sisällölliseen valmisteluun sekä jäsenten monipuoliseen palveluun. Näitä kaikkia ­yhdistää lääkäreiden etujen valvonta ja tavoite kehittää suomalaista terveyspalvelujen järjestelmää potilaan parhaaksi.

– Muutokset koskevat koko Lääkäriliittoa, joka on luottamustoiminnan ja toimiston kokonaisuus. Uudistusten tarve koskee myös luottamuselimiä, Kaukonen huomauttaa.

– Edessä olevat muutokset ovat niin suuria, että laki vaatii niiden käsittelyä yhteistoimintamenettelyssä toimiston henkilöstön kanssa, Kaukonen muistuttaa. Hänen mukaansa henkilöstön vähennyksiltäkään ei vältytä, sillä uusi toimintamalli voi karsia joitakin vanhoja työtehtäviä.

Henkilöstön vähentämisen taustalla on myös huoli liiton talouden pysymisestä kestävällä pohjalla. Toiminnan tuotot eivät tällä hetkellä kata varsinaisen toiminnan kuluja. Talouden tasapainottamiseksi hallitus on linjannut, että liiton kustannusten tulisi vuosi­tasolla alentua 500 000 eurolla. Tämä merkitsee tarvetta karsia myös henkilökuluja. Yt-neuvottelujen tavoite on sopia vähennyksistä ilman irti­sano­misia, mutta Kaukosen mukaan niidenkin uhka on olemassa. Yt-neuvottelujen pohjaksi liitto on linjannut, että vähennys on enintään kahdeksan henkilötyöpanosta. Kaukonen muistuttaa, että laki vaatii ilmoittamaan ylärajan, joka ei kuitenkaan ole tavoite.

– Lopputulos on jotain nollan ja kahdeksan välillä. Edessä on aito neuvottelutilanne, jossa esiin nousee varmasti monia tavoitteitamme toteuttavia ­rakentavia ratkaisuja. Niistä riippuu, mihin päädymme. On hyvä nähdä, että tällainen muutos sisältää valtavasti mahdollisuuksia hyviin ja mielenkiintoisiin uusiin kuvioihin, joita henkilöstö on kyselyjen mukaan kaivannut, Kaukonen sanoo.

Hannu Ollikainen
Kuva Kimmo Brandt