Sairauksien tutkiminen sukkulamadolla sai tukea
Sukkulamatomalli on Suomessa uusi ilmiö. Tutkimus voi auttaa löytämään hoitokeinoja syöpään ja rappeuttaviin neurologisiin sairauksiin.
Akatemiatutkija, dosentti Carina Holmberg-Still Helsingin yliopistosta on saanut 300 000 dollarin rahoituksen kansainväliseltä Human Frontier Science Program -järjestöltä oman tutkimusryhmän perustamista varten.Holmberg-Still tutkii syövän ja rappeuttavien neurologisten sairauksien taustaa sukkulamadon avulla. C. elegans -sukkulamatomalli on maailmalla laajassa käytössä, mutta Suomessa vielä varsin uusi ilmiö.
– Noin millimetrin mittaista, kaksi viikkoa elävää C. elegans -matoa on helppo kasvattaa, ja koska mato on läpinäkyvä, sen kehitystä ja solujen toimintaa on helppo seurata. Täysikasvuisessa madossa on vain 959 solua, mutta siinä on kuitenkin nähtävissä kaikki tutkimuksen kannalta olennaiset solutyypit ja signaalireitit, kertoo Holmberg-Still.
Hän tarkastelee ubikitiini-proteasomijärjestelmää, joka säätelee proteiinien pilkkoutumista soluissa. Proteasomijärjestelmä on lääkekehityksen kohde, sillä proteiinien pilkkomisprosessin häiriöt liittyvät moniin syöpätauteihin ja rappeuttaviin neurologisiin sairauksiin.
Holmberg-Stillin ryhmä on osa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmaa ja toimii Biomedicum Helsingissä.
Miia Soininen
