Sama laite, sama TT-tutkimus, mutta säteilyannoksissa suuria eroja

Potilaiden säteilyannokset tietokonetomografiatutkimuksissa vaihtelevat tuntuvasti eri sairaaloissa, osoittaa Säteilyturvakeskuksen tutkimus. Vaikka tutkimus ja laite ovat samat, toisen sairaalan potilas voi saada jopa viisi kertaa suuremman säteilyannoksen kuin toisen tutkimusyksikön potilas.

- Tietokonetomografialaitteissa on viime vuosina siirrytty nopeasti monileikelaitteisiin, joten halusimme selvittää, minkälaisia säteilyannoksia sairaaloissa käytetään ja ovatko annokset suurentuneet, kertoo ylitarkastaja Juhani Karppinen Säteilyturvakeskuksesta.

Kun tietokonetomografiaa alettiin Suomessa käyttää runsaat 20 vuotta sitten, kaikki laitteet olivat yksileikelaitteita. Nyt käytössä on jo 16-64-leikelaitteitakin.

Säteilyturvakeskuksen tutkimus osoitti, että potilasannokset ovat uusien monileikelaitteiden myötä kasvaneet keskimäärin 30-40 prosenttia.

Rutiininomaisesti liian tarkkoja kuvia

Potilasannoksissa havaitut jopa viisinkertaiset erot johtuvat STUK:n mukaan osittain siitä, että sairaaloissa otetaan rutiininomaisesti liian tarkkoja kuvia niiden käyttötarkoitukseen nähden.

- Mitä suurempi annos, sen tarkempi kuva, mutta rutiiniluonteisissa kuvauksissa suurta tarkkuutta ei aina välttämättä tarvita. Laki edellyttää, että säteilyannokset optimoidaan sairaaloissa, Karppinen sanoo.

STUK:n tutkimuksessa huomauttamisen varaa löytyi kaikentyyppisistä tutkituista sairaaloista.

- Radiologipula näkyy nimenomaan yliopistosairaaloissa niin, että annoksia ei ehditä räätälöidä. Ennen kaikkea meitä huolestuttaa se, että joissakin sairaaloissa ei ollut mitenkään optimoitu lasten säteilyannoksia, Karppinen toteaa.

Husin radiologiryhmä laadunvalvojaksi

Hänen mukaansa tietokonetomografialaitteita toimittavat tehtaat "myyvät hyvää kuvanlaatua", mikä käytännössä tarkoittaa suuria säteilyannoksia. Kun sairaalaan hankitaan uusi laite, olisi arvioitava, mitä tarkkuutta ja annosta sillä tehtävissä eri tutkimuksissa todellisuudessa tarvitaan.

- Amerikkalaiselle laitteelle on määritelty amerikkalaisten potilaiden annokset, mutta ne ovat erilaiset kuin eurooppalaisilla, koska potilaatkin ovat siellä kookkaampia ja painavampia, Karppinen sanoo.

Hänen mukaansa uusilla monileikelaitteilla kuvataan myös selvästi suurempia alueita kuin vanhoilla yksileikelaitteilla.

- Rajaukseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Moninkertaisia eroja säteilyannoksien koossa todettiin myös vuosikausia käytössä olleilla yksileikelaitteilla, joita ei ole tutkittu aikaisemmin.

Säteilyturvakeskus on pyytänyt kymmeneltä suuria ja vertailun vuoksi myös pieniä säteilyannoksia käyttäneeltä sairaalalta tiettyjen tutkimusten tyypillisiä potilaskuvia nähtäväksi. Kuvat lähetetään Husiin, missä radiologiryhmä arvioi kuvien perusteella esimerkiksi sitä, voidaanko annoksia optimoida pienemmiksi.

Suomessa on pelkässä diagnostiikkakäytössä kaikkiaan 72 tietokonetomografialaitetta, joista STUK:n tutkimuksessa käytiin läpi neljä viidesosaa. Vajaat puolet laitekannasta on vanhoja yksileikelaitteita.

Tutkimukseen ei otettu mukaan esimerkiksi PET-CT-laitteita.

Karppisen mukaan saman suuruusluokan eroja säteilyannoksissa kuin STUK:n tutkimuksessa on todettu myös Isossa-Britanniassa tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa.

Säteilynkäytön optimointi tietokonetomografiatutkimuksissa Suomessa -tutkimuksen tuloksia raportoitiin Sädeturvapäivillä Tampereella.

TT-tutkimusten määrässä kova kasvu

- Natiivitutkimukset ovat vähenemässä, mutta tietokonetomografiatutkimukset lisääntymässä, kuvaa radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrissä viidessä vuodessa tapahtuneita muutoksia professori

Seppo Soimakallio

Tietokonetomografiatutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, peräti 30 prosenttia, vuodesta 2000. Viime vuonna tehtiin yhteensä lähes 265 000 TT-tutkimusta.

Esimerkiksi vartalon varjoaine-TT-tutkimukset lisääntyivät 210 prosenttia ja vatsan varjoaine-TT-tutkimukset 118 prosenttia.

Röntgentutkimusten kokonaismäärä on hiukan vähentynyt vuodesta 2000. Viime vuonna Suomessa tehtiin kaikkiaan lähes 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta. Kaikututkimuksia raportoitiin vähän yli puoli miljoonaa ja magneettitutkimuksia hieman yli 160 000.

Säteilykoulutusta ei oteta tosissaan?

Sädeturvapäiville osallistui Seppo Soimakallion mukaan valitettavan vähän kliinikoita.

- Liian harvat kliinikot ovat kiinnostuneita säteilysuojelusta. Lisäksi on tietämättömyyttä siitä, että pakollinen täydennyskoulutus koskee jokaista lääkäriä, joka lähettää potilaita röntgentutkimuksiin: lääkärillä on oltava täydennyskoulutusta säteilysuojelusta vähintään kahdeksan tuntia viiden vuoden aikana, hän huomauttaa.

Soimakallio arveleekin, ettei säteilykoulutusta ole otettu aivan vakavasti. Täydennyskoulutuksen tila aiotaan kuitenkin selvittää lähiaikoina, kun säteilyn kliinisen auditoinnin toinen kierros pääsee vauhtiin.

- Ensimmäisellä kierroksella täydennyskoulutusta katsottiin vähän läpi käsien, mutta toisella kierroksella kaikki koulutusrekisterit käydään läpi, sanoo Soimakallio, joka on paitsi Sädeturvapäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, myös säteilyn auditoinnin asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.