Selvitys: Erikoislääkärikoulutus kaipaa remonttia
Työlistalla ovat muun muassa kirurgian ja sisätautien yleisosaaminen, uudet erikoisalat ja talousajattelun lisääminen. Perusterveydenhuollon vakivirat kuuluisivat vain yleislääketieteen erikoislääkäreille.
Erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden koulutusjärjestelmä vastaa tyydyttävästi tarpeita. Erikoislääkärien yleisosaamista kirurgian ja sisätautien aloilla pitäisi kuitenkin vahvistaa koulutusrakennetta muuttamalla, ja kaikilla aloilla opetukseen pitäisi kuulua esimerkiksi tieteellisen tiedon ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin näkökulma.
Näin ehdottavat johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki ja professori Anja Tuulonen erikoislääkärikoulutusta arvioivassa raportissaan, joka luovutettiin opetusministeri Sari Sarkomaalle ja peruspalveluministeri Paula Risikolle torstaina.
Selvityksen ehdottamassa järjestelmässä kirurgian ja sisätautien erikoisaloilla peruskoulutus kestäisi 6 vuotta ja erikoistumiskoulutus 5 vuotta. Sen jälkeen lääkäri voisi suorittaa toisen kapeaan sisätautien tai kirurgian osa-alueeseen paneutuvan koulutusohjelman, joka kestäisi 3 vuotta. Runkokoulutuksen pidentäminen helpottaisi päivystysjärjestelyjä, kun laajempi lääkärikunta saisi valmiudet toimia erikoisalojen päivystäjinä ja takapäivystäjinä.
Selvityshenkilöt haluavat vahvistaa myös yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen asemaa. Perusterveydenhuollon vakinaisiin virkoihin pitäisi tulevaisuudessa olla yleislääketieteen erikoislääkärin pätevyys.
Vanhuspsykiatria ja päivystyslääketiede uusiksi erikoisaloiksi
Selvityshenkilöt ehdottavat, että perusterveydenhuoltoon lisättäisiin koulutus- ja ohjaajalääkärin virkoja. Ohjaajalääkärien täydennyskoulutukseen he haluavat lisätä kriittistä arviointia ja terveystaloustiedettä. Myös moniammatillista johtamiskoulutusta tulisi kehittää niin, että erikoistumiskoulutuksessa saisi paremmat perusvalmiudet itsensä ja oman työn johtamiseen, alaisena työskentelemiseen sekä toimimiseen lääkäriasiantuntijana moniammatillisessa tiimissä.
Opettajan uran houkuttelevuus paranisi, kun opetustyö huomioitaisiin palkkausjärjestelmässä tasavertaisena tutkimustyön ja perusopetuksen rinnalla.
Selvityksessä ehdotetaan uusia erikoisaloja vanhuspsykiatriaan ja päivystyslääketieteeseen. Päihdeongelmien hoitoon halutaan lisäkoulutusohjelma, jonka voisi suorittaa minkä tahansa erikoislääkäritutkinnon suoritettuaan.
Hammaslääkärikoulutuksessa pitäisi lisätä sekä perus- että erikoislääkärikoulutusta. Lisäksi selvityshenkilöt ehdottavat uutta hammaslääketieteen kliinisen diagnostiikan erikoisalaa sekä gerodontologiaa kliinisen hammaslääketieteen uudeksi osa-alueeksi.
Myös erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallista suunnittelua ja koordinaatiota tulisi kehittää. Selvityshenkilöt ehdottavat, että alueellisten neuvottelukuntien laatimien suunnitelmien pohjalta laadittaisiin ehdotus erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisesta strategiasta.
Selvityshenkilöt järjestivät kuusi kuulemistilaisuutta eri puolilla Suomea ja pyysivät lausunnon 66 taholta. Mielipidekyselyyn osallistui lähes 500 vastaajaa.
Miia Soininen
