Selvitysmies Jorma Back: Norjan malli ei ole todellista yrittäjyyttä

- En torju yrittäjälääkäreitä terveyskeskuksista, mutta yrittäjyyden on oltava todellista, sanoo selvitysmies Jorma Back.

Kuntaliiton entinen sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö selvitti yrittäjyyttä perusterveydenhuollossa ja löysi sitä sieltä jo kosolti.

Terveyskeskusten ammatinharjoittajamalli - sellaisena kuin siitä Suomessa puhutaan - ei Backin mielestä ole todellista yrittäjyyttä.

Backin mukaan esimerkiksi Norjan ammatinharjoittajamalli ei Suomessa täytä yrittäjyyden tunnusmerkkejä, vaan kyseessä on työsopimussuhde: Norjan mallissa kunta antaa tilat, laitteet ja avustavan henkilökunnan ilmaiseksi lääkärille, joka saa palkan valtiolta. Lääkärin taksa on sopimuksin säädelty, samoin työaika.

Backin mielestä lääkärien yrittäjyydestä ei Suomessa keskustella oikeilla nimillä: todelliseen yrittäjyyteen kuuluu toiminnanvapaus, mutta myös yrittämisen riski ja vastuu omasta toimeentulosta ja sosiaaliturvasta.

- Jos lääkäri maksaisi itse eläkkeensä ja muun sosiaaliturvansa, potilasvakuutuksensa, avustavan henkilökunnan, tilat, laitteet, tietojärjestelmät, saisi itse päättää, milloin pitää vastaanottoa auki, määrittäisi itse palkkionsa, jne., silloin kyseessä olisi ammatinharjoittajuus. Tätä meillä ei kuitenkaan tarkoiteta, kun puhutaan ammatinharjoittamisesta terveyskeskuksessa, Back sanoo.

Todellisen ammatinharjoittamisen terveyskeskuksissa sallii hänen mukaansa myös nykyinen lainsäädäntö. Toiminnan kannattavuuteen kuitenkin vaikuttaisi se, että Kela ei maksa potilaille korvausta heidän maksamistaan lääkärinpalkkioista, jos lääkäri työskentelee ammatinharjoittajana kunnan tiloissa.

BACK AVAISI SV-RAHOITUKSEN KILPAILULLE

Back ei myöskään pidä tarkoituksenmukaisena sairausvakuutuslain muuttamista tältä osin, päinvastoin.

- Minusta ei ole lainkaan järkevää eikä tarkoituksenmukaista, jos verorahoin ylläpidettyä järjestelmää vielä tuettaisiin sairausvakuutuksen kautta.

Sen sijaan hän nostaa esiin aikaisemminkin esitetyn ajatuksen, jonka mukaan sairausvakuutus pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi siltä osin kuin sillä korvataan yksityisesti tuotettuja lääkärin tutkimuksia ja hoitoa. Samalla voitaisiin purkaa Kelan yksinoikeus tähän rahoitukseen ja avata se kilpailulle.

Ehdotuksensa Back perustelee sillä, että sairausvakuutusmaksu on kaikilta perittävä veroluonteinen maksu, joka on kuitenkin korvamerkitty. Sitä maksaa myös sellainen syrjäseudun asukas, jolla ei ehkä koskaan ole mahdollisuutta käyttää yksityislääkärin palveluja.

- Olen vakavissani: jos ammatinharjoittajuutta lisätään perusterveydenhuollossa, niin kyllä myös rahoitusjärjestelmä pitäisi selvittää.

VIIKONLOPPU-PÄIVYSTYKSET YKSITYISILTÄ

Backin mukaan yrittäjyyttä käytetään jo laajasti terveyskeskuspalvelujen tuottamiseen. Työvoimaa osti aikaisempien selvitysten perusteella viime vuonna 57 terveyskeskusta.

Suurimmillaan ostopalvelujen mittakaava on terveyskeskusten viikonloppu- ja yöpäivystyksissä. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan jo lähes kolmen miljoonan suomalaisen perusterveydenhuollon viikonloppupäivystys.

EI UUSIA KOKEILUJA

Back korostaakin, ettei ehdota yhtään uutta kokeilua yrittäjyydestä terveyskeskuksissa, koska useita kokeiluja on jo käynnissä. Sen sijaan hän ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto arvioisivat ja tukisivat muutamia meneillään olevia ja alkavia kokeiluja, ja yrittäjyyttä tuotaisiin perusterveydenhuoltoon niistä saatujen kokemusten pohjalta.

- Yritin etsiä kaikkein tuoreimmat hyvällä ammattitaidolla tehdyt yritykset käyttää hyväksi yrittäjyyttä. Nämä kokeilut ovat myös jo käyneet jonkinlaisen seulan lävitse kuntatasolla, hän toteaa.

Esimerkeiksi lääkäripalvelujen ostamisesta Back nostaa Parkanon, Tampereen ja Lahden mallit. Parkanossa kaupunki ostaa yritykseltä neljän lääkärin työpanoksen, joka on määritelty viikkotunteina. Tampereen kaupunki ostaa sekä noin 30 000 yleislääkärin vastaanottokäyntiä yksityissektorilta että omalääkäripalveluja lääkärityövoimaa välittäviltä yrityksiltä. Lahti ulkoistaa 26 000 asukkaan terveyskeskuspalvelut Keskustan ns. hyvinvointialueella.

Hyllyttämänsä Norjan mallin sijasta Back ehdottaa selvitettäväksi, minkälaisia kokemuksia saadaan Pirkkalasta, missä terveyskeskukseen tuodaan sisäistä yrittäjyyttä ja lääkärille vapaampaa työnkuvaa hieman samaan tapaan kuin Norjassa. Pirkkala siirtyy uuteen malliin vuonna 2006.

Terveyskeskusten ongelmia ratkottaessa olisi lisäksi otettava huomioon tulokset, joita saadaan professori Paul Lillrankin johdolla Espoossa tehdystä terveyskeskusselvityksestä.

Myös Back ottaa selvityksessään kantaa lääkärikoulutukseen. Hänen mielestään on - riippumatta siitä, miten terveyskeskuksen palvelut tuotetaan - välttämätöntä uudistaa lääkärikoulutusta niin, että se antaa nuorille lääkäreille paremmat valmiudet työskennellä yleislääkärinä terveyskeskuksessa.