Seuraava pandemia kolkuttaa jo ihmiskunnan ovella Eurooppaan uusi tartuntatautien valvontayksikkö
Mikrobit eivät tarvitse Schengenin sopimuksia tai EU-passeja; niiden kulkua maanosasta toiseen ei ole pystytty koskaan kunnolla rajoittamaan. Epidemiologit ovat varoittaneet uuden pandemian jo kolkuttavan ihmiskunnan ovella. Kysymys kuuluu: olemmeko valmiita sen sisäänmarssiin? Infektiotautien asiantuntijat vastaavat: emme todellakaan!
Euroopan tieteenedistämisseuran EuroScience Open Forumissa Tukholmassa pohdittiin viime viikon lopulla infektiotautien maailmanvalloitusta. Laajenevan Euroopan infektiot olivat pääkiinnostuksen kohde ja erityisen huolestuneina epidemiologit odottavat uuden influenssaepidemian syntyhuutoa. Uusi pandemia piileskelee vielä heikkona jossain, todennäköisimmin Aasian eläintiloilla ja -markkinoilla. Koska nyt näyttää siltä, ettei sikaa välttämättä tarvita välittäjäeläimeksi lintujen virustautien siirtymiseksi ihmiseen, Aasian lintuinfluenssat huolestuttavat epidemiologeja aiempaa enemmän.
- BSE:n olisi pitänyt soittaa hälytyskelloja jo paljon aiemmin, mutta emme vielä osanneet lukea merkkejä oikein, sanoo Albert Osterhaus Rotterdamin Erasmus yliopiston virologian instituutista. Vasta BSE:n ja SARS:n etenemisestä nykymenetelmin saadut tutkimustulokset paljastivat aivan uutta tietoa virusten muuntautumiskyvystä.
Osterhaus sanoo suoraan, etteivät viranomaiset ole ollenkaan valmiita uuden pandemian kolkuttaessa ovella. Varhaiset hälytysjärjestelmät ovat luomatta, monet Aasian maiden viranomaiset salailevat yhä tietojaan, eivätkä maailman maiden terveyspalvelujärjestelmät ole ollenkaan varautuneet hoitamaan miljoonia tulevia influenssapotilaita.
Eurooppaan oma yksikkö
Vaikka toimet eivät ole vielä riittäviä, SARS herätti viimein poliitikotkin ja rahakirstujen vartijat. Sen globaalit seuraukset erityisesti elinkeinoelämälle olivat ennennäkemättömän laajat ja pitkävaikutteiset. Albert Osterhaus toteaakin, että ensin legionellan ja sitten SARS:n ansiosta monissa Euroopan maissakin viranomaiset tiivistivät yhteistyötään tiedemiesten kanssa. Pakosta jouduttiin rakentamaan nopean reagoinnin viranomaisjärjestelmiä ja testaamaan kriisitiedottamisen sujuvuutta.
Tähän asti tartuntautien ehkäisyä ja valvontaa on hoidettu Euroopan Unionin tasolla komissiossa, mutta toimintaa ei oikein missään jäsenmaassa ole oltu täysin tyytyväisiä. Nopealla aikataululla Eurooppaan päätettiin pystyttää USA:n CDC:tä vastaava tartuntatautien ehkäisyä ja valvontaa hoitava keskus.
Vääräleukien mukaan samoissa illallispöydissä, joissa Suomelle keksittiin antaa elintarvikevirasto, lykättiin Euroopan tartuntatautikeskus Ruotsiin. Alan keskeiset toimijat olivat pitäneet Kööpenhaminaa parhaana sijoituspaikkana, mutta kaikkien yllätykseksi keskus menikin Tukholmaan. Nyt komissiossa ei tiettävästi olla kovin ihastuneita siihen, että fyysisesti keskus tulee sijaitsemaan Karoliinisessa Instituutissa eikä Tukholman ydinkeskustassa.
- Kun keskus on Karolinskassa helpottaa se monia asioita. Vieressä ovat alan lääketieteen huippuasiantuntijat sekä laboratoriot, puolustaa johtaja Ragnar Norrby Ruotsin tartuntatautien valvontayksiköstä.
Hän tosin huomauttaa, ettei Euroopan tartuntatautikeskuksesta ole suunniteltu ainakaan alkajaisiksi mitään varsinaista tutkimuskeskusta. Ensi toukokuussa toiminta aloittavan keskuksen ensimmäisen vuoden toimintabudjetti on 4,75 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna 14,3 miljoonaa ja vuonna 2007 jo 28,8 miljoonaa euroa. Niillä summilla ei ylläpidetä tutkimustoimintaa.
Albert Osterhaus ehättikin jo kyselemään, millaisia infektiotautien asiantuntijoita keskukseen oikeastaan aiotaan saada töihin, sillä ainakin virologit ja epidemiologit haluavat tehdä yleensä myös omaa tutkimusta.
Norrby kuitenkin korostaa, ettei kyse ole varsinaisesta tutkimuskeskuksesta, vaan eurooppalaisten maiden kansallisten laitosten ja organisaatioiden tuottaman tutkimus- ja valvontatiedon koordinoinnista. Hänkin kuitenkin myöntää, että varsinkin keskuksen päätösvallan rajoittuneisuus saattaa tietyissä tilanteissa koitua ongelmaksi.
