Sijaismääräyksien muutokset siirtyvät yli kesän

Terveyskeskukset selvisivät säikähdyksellä ehdotuksesta jonka mukaan lääketieteen opiskelijoiden sijaismääräyksiä olisi muutettu jo ensi kesän osalta. Asetuksen valmistelu kuitenkin jatkuu ja se on tarkoitus antaa niin pian kuin mahdollista.

Hämmennystä herättäneen asetusehdotuksen mukaan lääketieteen kandidaateilta edellytettäisiin lääkärin sijaisina viiden vuoden opintoja nykyisen neljän sijasta. Opiskelijat eivät myöskään enää voisi työskennellä vuokralääkäreinä. Alun perin asetuksen oli tarkoitus tulla voimaan jo toukokuussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asiasta järjestämässä kuulemistilaisuudessa aikataulua kuitenkin vastustettiin kautta linjan.

Ministeriön ylijohtajan Kimmo Lepon mukaan asetus ei tule voimaan toukokuussa, vaan aikaisintaan syksyllä.

- Ministeriö tekee asetusluonnoksesta tarkistetun ehdotuksen, jalostaa sen perusteluita ja esittelee sen hallitukselle heti, kun uusi hallitus on olemassa, hän sanoo.

Lääkäriliiton kyselyssä terveyskeskusten johtaville lääkäreille yli kolmasosa heistä arvioi, että asetuksen muutos toukokuussa olisi vaikeuttanut toiminnan järjestämistä erittäin paljon. Yli 140 vastaajasta vain neljäsosa oli sitä mieltä, ettei aikataulu vaikeuttaisi ensi kesän toiminnan järjestämistä.

- Varovaisestikin arvioiden vähintään 500 kesäsijaisuutta olisi peruuntunut, sanoo Lääkäriliiton koulutusjohtaja

Hannu Halila

Halilan mukaan tapaamisiin osallistuneista opiskelijoista vähintään 90 prosenttia oli jo sitoutunut sijaisiksi ensi kesäksi.

- Ministeriön kannalta on ilman muuta selvää, että jos siitä seuraa selvää toiminnallista haittaa, voimaantulo siirretään myöhempään ajankohtaan, sanoo ylijohtaja Kimmo Leppo.

Päivystysten osalta viiteen vuoteen?

Ministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa kannatettiin Halilan ja Lepon mukaan laajasti terveyskeskuksessa työskentelevien opiskelijoiden kelpoisuusrajan nostamista neljästä opintovuodesta viiteen ainakin päivystyksen osalta.

Lääkäriliiton mielestä nykyistä käytäntöä terveyskeskuksissa ei ole tarpeen muuttaa päiväaikaisen työskentelyn osalta, jos terveyskeskuksessa noudatetaan liiton ja Medisiinariliiton yhteistä suositusta ohjauksen, valvonnan ja takapäivystyksen järjestämisestä.

Koska päivystäminen terveyskeskuksissa edellyttää laaja-alaisempaa osaamista kuin sairaaloissa, voi liiton mielestä olla perusteltua nostaa terveyskeskuksissa vaadittavaa rajaa viiteen vuoteen päivystysten osalta.

- Sairaalatyöskentelyssä neljän vuoden opinnot sen sijaan riittävät ilman muuta, Halila sanoo.

Nykykäytännön mukaan sairaaloissa on neljän vuoden opintojen lisäksi vaadittu, että opiskelija on suorittanut sen erikoisalan opinnot, jolle menee sijaiseksi. Sairaalatyöskentelyä koskevat määräykset ovat Lääkäriliiton mukaan olleet selvät eikä tulkintaongelmia ole tullut tietoon.

Liitto kannattaa asetukseen sisältyvää muutosta, jonka mukaan päivystäjänä toimivalla lääkärillä pitää aina olla tavoitettavissaan valmis lääkäri, jonka on tarvittaessa saatavissa paikalle. Opiskelijalle pitäisi myös nimetä ohjaaja.

Psykiatrit huolestuivat

Erityistä huolta asetusmuutos ja sen alkuperäinen aikataulu herättivät psykiatreissa, jotka pelkäsivät psykiatristen sairaaloiden menettävän kesäsijaisensa.

- Psykiatrialle on ollut suuri merkitys sillä, että lääketieteen kandidaatit ovat voineet toimia lääkärin sijaisena neljän opintovuoden jälkeen ja ovat niin myös tehneet, sanoo Psykiatriyhdistyksen hallituksen jäsen professori

Jyrki Korkeila

Hänen mukaansa tämä jakso on jäänyt monen lääkärin ainoaksi käytännön kokemukseksi psykiatrin työstä. Koska psykiatriset häiriöt kuitenkin ovat yleisiä kaikilla potilailla, kokemus on kliinikkolääkärille hyödyksi myöhemmästä erikoisalasta riippumatta.

- Kesätöissä olleet kandit ovat lisäksi tehneet talvella viikonloppupäivystyksiä, mistä on ollut hyötyä päivystyspalvelujen toiminnan kannalta.

Korkeila muistuttaa, että lääkärivajaus on viime vuosina ollut pahinta juuri psykiatriassa. Pätevyysrajan nostaminen ensi kesänkin jälkeen ajaisi alan entistä pahempaan kilpailuun työvoimasta muiden erikoisalojen kanssa.

Asetus veisi opiskelijat vuokralääkäriyrityksistä

Asetusluonnoksen mukaan opiskelijat eivät saisi myöskään enää toimia vuokralääkäriyrityksessä, ellei yritys ole ottanut hoitaakseen esimerkiksi kokonaista terveysasemaa.

- Tärkein kysymys on osaamisvaatimus ja vastuu. Ei käy päinsä, että kandidaatti joutuu neljännen vuosikurssin jälkeen olemaan etulinjassa yksin valikoimattoman potilasaineiston kanssa. Siellä voi olla kaikkien vaikeimpia tehtäviä, mihin lääkäri ylipäätään elämässään joutuu, sanoo Kimmo Leppo.

Lääkäriliitto ei näe erityisiä perusteita rajata toiminnan muotoa, kunhan opiskelijalle on järjestetty ohjaus, valvonta ja konsultaatiomahdollisuudet. Ne voidaan hoitaa muutenkin kuin rajaamalla työskentelyä eikä ehdotettu asetusmuutos sinänsä takaisi niiden järjestämistä.

Lisäksi liitto katsoo, ettei asiassa ole edetty lainmukaisella tavalla: asetuksella ei voida toteuttaa rajoitusta, jota voimassa oleva laki ei tunne. Asetuksesta antamassaan lausunnossa Lääkäriliitto katsoo, että menettely loukkaa eduskunnan lainsäädäntövaltaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt samansisältöisen ehdotuksen ammattihenkilölain muutokseksi. Se kieltäisi myös eurolääkärien työskentelyä vuokralääkäriyrityksissä ulkoistettuja toimintayksiköitä lukuun ottamatta.

Helsingin nykyinen päivystys ei onnistu ilman eurolääkäreitä

Ilman eurolääkäreiden ja osin myös lääketieteen kandidaattien työpanosta päivystystä on mahdotonta järjestää nykyisessä laajuudessa Helsingin terveyskeskuksessa.

Näin arvioidaan Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyä odottavassa esittelytekstissä, joka koskee opiskelijoiden ja eurolääkärien sijaismääräyksien muutoksia. STM pyysi asiasta lausuntoa myös Helsingin kaupungilta.

Opiskelijoita koskevien muutosten lisäksi lausuntoa on pyydetty myös ehdotuksesta, jonka mukaan eurolääkärit eivät saisi toimia vuokralääkäreinä.

Kaupunginhallitus ei ole asiaa vielä ehtinyt käsitellä, vaan lausuntoehdotus on pantu pöydälle. Samansisältöinen puheenvuoro käytettiin kuitenkin myös sosiaali- ja terveysministeriön kuulemistilaisuudessa.

- Virkamiehet ovat ilmaisseet kantansa, poliittinen päätöksentekijä ei, koska lausuntopyyntö tuli niin lyhyellä varoitusajalla, sanoo sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja

Paula Kokkonen

Päätösehdotuksessa kannatetaan eurolääkärien ja opiskelijoiden sijaismääräyksien muutoksia varauksin. Sen mukaan terveyskeskuslääkärien rekrytoinnissa on viime vuosien lääkäripulassa tullut olennaisen tärkeäksi, että työtä on voitu tarjota ilman päivystyspakkoa. Terveyskeskuksen päivystys on suurelta osin hoidettu vuokratyövoimalla, josta olennainen osa on ollut eurolääkäreitä tai lääketieteen kandidaatteja.

Merkittäviä laatuongelmia ei ole ilmennyt päivystyksen vuokralääkärityövoiman palveluissa ylipäätään eikä myöskään eurolääkärien tai kandidaattien osalta.

Terveyskeskuslääkärien pakottaminen päivystämään olisi esittelytekstin mukaan hyvin epätoivottavaa työnantajapolitiikkaa.

Päivystystoiminnan osalta sijaismääräyksiä koskevien muutosten täytäntöönpanolle tarvitaan siirtymäaika. Opiskelijoita koskevien muutosten voimaantuloa toukokuussa päätösehdotuksessa vastustetaan ehdottomasti.

- Tämä on hyvin käytännönläheinen lausunto, jossa ei vielä ole poliittista elementtiä mukana, huomauttaa apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen.

Hänen mukaansa Helsingin kannalta on tärkeää saada muutoksiin siirtymäaika.

- Koko päivystysjärjestely pääkaupunkiseudulla kaipaa uudelleen tarkastelua, hän sanoo.

Kokkosen mukaan vuokralääkäriyritykset ovat monin paikoin toimineet hyvin ja sitä kautta on saatu työvoimaa.

- Silti ne eivät aina tunnu vastaavan riittävästi meidänkään tarpeisiimme, joten kyllä tässä ihan muun tyyppisiä järjestelyjä täytyy saada aikaan, hän sanoo.

Kokkonen sanoo kuulleensa myös kaupungin omien virkalääkärien päivystyshalukkuuden lisääntyneen.