Skitsofrenian diagnooseista 70 prosenttia päteviä
Taudilla voi olla perinnöllisiä piirteitä.
Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteriin ja Kansaneläkelaitoksen rekistereihin merkityistä skitsofreniadiagnooseista 70 prosenttia osoittautui tarkemmassa tutkimuksessa päteviksi, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja.LL Ritva Arajärvi kokosi sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä ja KELA:n ilmaislääke- ja eläkerekistereistä tutkimusaineiston potilaista, jotka olivat syntyneet vuosina 1940–76 ja joilla oli skitsofreniaan viittaava diagnoosi. Heistä muodostettiin kaksi tutkimusryhmää: eräästä geneettisestä isolaatista lähtöisin olevat 658 potilasta ja koko Suomesta 4 904 potilasta perheistä, joissa oli vähintään kaksi sairasta sisarusta.
Tutkimukseen osallistuneille 1 271 potilaalle määritettiin sairauskertomusten perusteella konsensusdiagnoosi.
Arajärvi havaitsi, että geneettisesti määritellyssä isolaatissa skitsofrenian esiintyvyys oli kansainvälisesti korkea: rekisteritietojen perusteella 1,5 prosenttia, konsensusdiagnoosin perusteella 0,9–1,3 prosenttia ja haastattelun perusteella 0,7–1,2 prosenttia.
Uusi havainto oli myös, että isolaattiryhmään kuuluvien potilaiden oirekuvissa oli vähemmän harhaluuloja ja aistiharhoja kuin muualta Suomesta lähtöisin olevien perheiden potilaissa.
– Tämä saattaa ilmentää skitsofrenian periytyvää piirreominaisuutta, Arajärvi toteaa.
Tutkimus osoitti myös, että sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteritietoja ei voi sellaisenaan käyttää skitsofreniaa sairastavien potilaiden terveiden sisarusten psykoosien poissulkemiseen, sillä lähes kahdeksalla prosentilla terveistä sisaruksista oli psykoottinen häiriö tai sen oireita.
Miia Soininen
