Suojaavatko Käypä hoito -suositukset lääkäreitä yhteiskunnan säätelyltä?
- Käypä hoito -suositusten vaikutukset hoitokäytäntöihin ovat jääneet yllättävän vähäisiksi. Miksi hyvätkään suositukset eivät tehoa? Tätä lähdin kysymään väitöstutkimusta aloittaessani, kertoo LL, yleislääketieteen erikoislääkäri
Juho Nummenmaa
.Pohdinnoista syntyi väitöskirja, joka tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa.
- Kirjallisuudessahan hoitosuositukset esitetään aina lähtökohtaisesti lääkärin päätöksenteon apuvälineinä. Mutta Käypä hoito -suosituksia käytetään silti myös osana yhteiskunnan lääkäreihin kohdistamaa ohjausta, esimerkiksi hoitotakuun kiireettömän hoitoonpääsyn kriteerien tukena, Nummenmaa toteaa.
Käypä hoito -suositukset ovat kuitenkin puhtaasti lääketieteen piirissä syntyviä ja paljolti näytönastekatsausten pohjalta koottavia hoito-ohjeita. Kirjoittajina on lääkäreitä.
- On mahdollista, että Käypä hoito -suositukset lääkärikunnan omana toimintana suojaavat lääkärikuntaa yhteiskunnan säätelyltä, huomauttaa Nummenmaa.
Nummenmaan tutkimuksessa olivat mukana vuoden 2003 loppuun mennessä julkaistut Käypä hoito -suositukset. Ne analysoitiin suositusten kirjoittajien kehittämän arviointikriteeristön avulla. Nummenmaa havaitsi, että hoidon vaikuttavuus esitettiin suosituksissa vaihtelevasti.
Parhaimmillaan niissä määriteltiin kliinisen merkittävyyden rajat, joita vasten hoitojen tehokkuutta voidaan arvioida. Osassa näytönastekatsauksia ei esitetty tutkimustietoa esitetyn suosituksen pohjaksi.
- Jäi siis paikoitellen epäselväksi, millä perusteilla ja millaisiin arvoihin perustuen suosituksissa esitetään ehdottomia suosituksia potilaan hoidosta, Nummenmaa toteaa.
Hän myös kritisoi käsitteiden horjuvuutta, mikä vaikeuttaa hoitosuositusten käyttöönottoa ja niiden vaikuttavuuden arviointia.
