Suomalaisväestö on maailman paras geenitutkimukseen
Tähän asti sairastumisalttiutta lisäävien geenivirheiden ideaalisina tutkimuskohteina on pidetty muun muassa afrikaaneja, costaricalaisia ja sardinialaisia.
Suomalainen väestö sopii monia muita väestöjä huomattavasti paremmin kansantaudeille altistavien geenien etsimiseen, toteaa Kalifornian yliopistossa UCLA:ssa suoritettu vertailututkimus.Tähän asti sairastumisalttiutta lisäävien geenivirheiden ideaalisina tutkimuskohteina on pidetty muun muassa afrikaaneja, aškenaasijuutalaisia, costaricalaisia, hollantilaista erityisväestöä ja sardinialaisia.
Tutkimuksessa selvitettiin eri väestöjen sopivuutta geenitutkimuksiin vertailemalla yhdessä periytyvien kromosomaalisten DNA-alueiden pituutta. Mitä pidempiä yhteiseltä esivanhemmalta periytyviä DNA-jaksoja väestössä on, sitä todennäköisempää on altistavien geenivirheiden löytyminen sopivassa potilasotoksessa.
Kromosomi 22 periytyy tutkimuksen mukaan suomalaisilta vanhemmilta heidän lapsilleen paljon pitempinä kokonaisuuksia kuin tutkimuksen muilla väestöillä. Alttiusgeenien uskotaan löytyvän suomalaisväestössä 60 prosenttia pienemmällä geenimerkkien määrällä ja luotettavammin kuin missään muussa tutkitussa väestössä.
UCLA:n tutkimuksen taustalla oli laaja kansainvälinen yhteistyö. Suomesta siihen osallistuivat akatemiaprofessori Leena Palotie ja dosentti Teppo Varilo Kansanterveyslaitokselta ja Helsingin yliopistosta sekä professori Marjo-Riitta Järvelin Oulun yliopistosta.
Tutkimus julkaistiin Nature Geneticsin verkkosivuilla.
Miia Soininen
