Suomeen muodostui kahden raiteen huumepolitiikka
Tutkimuksen mukaan huumeiden käytön haittojen vähentäminen on yleistynyt samalla, kun rikosoikeudellinen kontrolli on kiristynyt.
Suomeen on muodostunut uudenlainen kahden raiteen huumepoliittinen malli, jossa haittojen vähentäminen yhdistyy rankaisevaan kieltolakipolitiikkaan. Näin kertoo Stakesin erikoistutkijan Tuukka Tammen väitöstutkimus.Tutkimuksen mukaan neulojen ja ruiskujen vaihtotoiminta sekä korvaushoidot ovat johtaneet erikoistuneiden, lääketieteeseen pohjautuvien palveluiden syntyyn, ja lääkärit ovat lisänneet panostaan huumeongelmien hoitamisessa. Samanaikaisesti huumeiden käytön rikosoikeudellinen kontrolli on kiristynyt, eli haittojen vähentäminen ei ole johtanut liberaalimpaan huumepolitiikkaan.
Huumeiden käytön ja siihen liittyvien haittojen lisääntyessä 1990-luvun jälkipuoliskolla Suomessa alettiin puhua toisesta huumeaallosta. Rikosoikeudellisiin keinoihin pohjaavan huumausainepolitiikan rinnalle tuli uusia tapoja säännellä huumekysymystä. Osaa uusista sääntelystrategioista kutsuttiin haittojen vähentämiseksi.
Väitöstutkimuksen mukaan haittojen vähentämisen käsite liittyy kansanterveysnäkökulmaan, jossa sääntelyn ensisijaisena kohteena ovat huumeisiin liittyvät terveyshaitat ja -riskit. Haittojen vähentämisen politiikalle on toisaalta annettu myös ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen tasa-arvoon kytkeytyviä tulkintoja. Suomessa haittojen vähentämisellä on myös kriminaalipoliittiset juuret.
Suomessa käyttäjien oikeuksia tai huumekontrollin aiheuttamia haittoja korostavat näkökulmat eivät ole saaneet merkittävää sijaa.
Viidestä artikkelista koostuvan väitöstutkimuksen aineistoina ovat hallinnolliset asiakirjat ja avainhenkilöiden haastattelut.
Sosiologian alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa 4.5.
Miia Soininen
