Suomeen syntynyt "kahden kastin" kuntia

"Rikas rikastuu ja köyhä köyhtyy", todetaan sanonnassa, joka pitää yhä paikkansa myös kuntataloudessa.

Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset kunnat jakautuvat niihin, joiden talous vahvistuu vuosi vuodelta ja niihin, jotka koettavat vain selviytyä lakisääteisistä velvoitteistaan.

- Niitä kuntia, joiden tilikauden tulos jäi viime vuonna negatiiviseksi, on enää 84, kun se vielä vuosituhannen alussa oli noin 130. Huolestuttavaa kuitenkin on, että ahdinkokuntien kriisi syvenee, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja

Risto Parjanne

Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien tilikauden tulos nousi ensimmäistä kertaa positiiviseksi sitten vuoden 2003. Taloutta vahvistivat verotulot, jotka nousivat viime vuonna 6,4 prosenttia. Samalla toimintamenojen kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin.

Lainaa kunnilla on edelleen melko paljon, keskimäärin 1 500 euroa asukasta kohden; summa on tuplaantunut kuudessa vuodessa.

- Kuntataloudessa on nyt valoisampi vire, mutta pitää muistaa, että vuosikate riitti poistoihin vain joka kuudennessa kunnassa eli tasapainoa ei ole saavutettu, Parjanne muistutti.

Kuntaliitossa ollaankin hieman huolissaan vaalikevään optimistisesta ilmapiiristä. Uusi eduskunta ja hallitus saattavat innostua lunastamaan vaalilupauksia ja säätää lakeja, jotka tuovat kunnille uusia velvoitteita. Kuntaliitossa halutaan, että tulevaisuuden uudet palvelut saavat täysimääräiset valtionavut.