Suuret henkilöstösupistukset terveysriski töihin jääville
Mittavat henkilöstösupistukset lisäävät työhön jääneiden sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, osoittaa Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksen tulos, joka julkaistiin British Medical Journalin verkkoversiossa maanantaina.
Suurten henkilöstövähennysten jälkeen työhön jääneiden vaara kuolla sydän- ja verisuonitauteihin oli ensi alkuun jopa viisinkertainen verrattuna sellaisiin työntekijöihin, joiden työpaikalla henkilöstöä ei ollut vähennetty. Todennäköisenä syynä kuolemanvaaran suurenemiseen tutkijat, dosentti Jussi Vahtera ja professori Mika Kivimäki, pitävät lisääntynyttä työstressiä.
Tutkimuksessa seurattiin seitsemän ja puolen vuoden ajan Espoon, Raision, Turun ja Vantaan kaupungilla työskennelleitä yli 22 400:aa kokoaikaista työntekijää. He olivat olleet työssä ennen 1990-luvun alun lamaa vuonna 1991 ja pahimman laman jälkeen vuonna 1993. Työvoiman vähennykset kunnissa ajoittuivat vuosiin 1991-93.
Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka suuria olivat heidän ammattiryhmässään tehdyt henkilöstösupistukset. Vähäisinä pidettiin alle 8 prosentin supistuksia, kohtalaisina 8-18 prosentin supistuksia ja suurina yli 18 prosentin henkilöstövähennyksiä. Työntekijöiden kuolleisuutta ja sairauspoissaoloja seurattiin vuoden 2000 loppuun asti.
Riski pakkautui ensimmäisiin vuosiin
Seuranta-aikana kuoli kaikkiaan 347 työntekijää, heistä 79 sydän- ja verisuonisairauteen. Koko 7,5 vuoden seuranta-aikana vaara kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin oli kaksinkertainen niillä työntekijöillä, joiden ammattiryhmissä ja työpaikoilla henkilöstövähennykset olivat olleet suuria.
- Riski ei kuitenkaan jakaantunut tasaisesti seuranta-ajalle, vaan pakkautui seurannan ensimmäiseen puoliskoon, dosentti Jussi Vahtera huomauttaa.
Kun henkilöstösupistuksista oli kulunut muutama vuosi, ei vaara enää ollut havaittavissa.
Vahtera muistuttaa, että sydän- ja verisuonitautiin kuolleita oli koko aineistossa vain 79. Toisaalta tutkittavana oli naisvaltainen, suhteellisen terve, työssäoleva joukko, jossa sydän- ja verisuonitautikuolemat ovat erityisen harvinaisia.
- Siksi onkin mielenkiintoista, että tulos on näin selvä. Se ehkä viittaa siihen, että kyseessä on mieluummin ali- kuin yliarvio vaikutuksen voimakkuudesta, Vahtera sanoo.
- Meillä on nyt aika vahvaa tutkimusnäyttöä, että henkilöstösupistukset voivat muodostaa vakavan terveysriskin.
Vahteran mukaan tulos kannattaa ottaa huomioon päätöksenteossa, jos joudutaan punnitsemaan henkilöstösupistusten tarvetta: ovatko ne todella tarpeellisia ja jos ovat, miten ne voidaan toteuttaa niin, etteivät ne aiheuttaisi tällaisia seurauksia.
- On ilmeistä, että sydän- ja verisuonisairauteen kuolleilla työntekijöillä oli tämä sairaus jo entuudestaan. Terveydenhuollossa olisikin siksi tärkeää tunnistaa nämä ihmiset, koska juuri he saattavat olla kohonneessa riskissä, kun työssä tapahtuu tällainen voimakas stressaava muutos. Heidän suojaamisensa ja huolellinen seurantansa voi olla perusteltua, Vahtera toteaa.
Tutkimusta aiotaan jatkaa
Vahteran mukaan kyseessä on ensimmäinen tutkimus maailmassa, jossa on tutkittu työhön jääneiden kuolleisuusriskiä suurten henkilöstösupistusten jälkeen. Aiemmat tutkimukset ovat koskeneet työnsä menettäneitä.
Tutkimusta aiotaankin jatkaa.
- Olemme keräämässä Tilastokeskuksesta koko 1990-luvun työsuhteita koskevaa aineistoa ja katsomme, pystymmekö toistamaan tuloksen koko palkansaajaväestön tasolla Suomessa.
Työterveyslaitos teki nyt julkaistun tutkimuksen yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimuksen rahoitukseen osallistuivat lisäksi Suomen Akatemia, työsuojelurahasto ja Kunta 10 -tutkimuksen kunnat.
