Lehti 13: Ajan­kohtai­sta 13/2006 vsk 61 s. 1447

Sydänmerkin kohtalo puhuttaa alkavalla Sydänviikolla

Ulla Järvi

Joka kolmas suomalainen aikuinen on tehnyt ostopäätöksiä Sydänmerkin perusteella. Merkin tuntee 82 prosenttia aikuisista. Merkki koristaa jo 263 elintarvikkeen pakkausta.

Sydänmerkki on lanseerattu suomalaisten tietoisuuteen kovalla työllä, mutta polku ei ole vieläkään ruusuinen. Elintarviketeollisuuden puolelta keskustelu merkin kriteereistä ja tarpeellisuudesta on taas ryöpsähtänyt.

- Merkin käyttöoikeudesta on maksettava vuotuinen maksu, eivätkä esimerkiksi pienet leipomot sitä välttämättä hanki, vaikka tuotteet täyttäisivät kriteerit. Esteenä voi olla myös se, että Sydänmerkillä varustettuja pakkausmateriaaleja jää käyttämättä, jos reseptiin tehdään pieniäkin muutoksia, sanoo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja, MMM

Ulla Rauramo

.

Hän kritisoi myös Sydänmerkin kriteerejä, jotka painottavat suolan ja rasvan merkitystä.

- Ohittavatko suolan haitat leivän sisältämän kuidun hyödyt? Yksittäisen ihmisen ravitsemuksen kannalta oleellista on, millaisen osuuden eri elintarvikkeet muodostavat hänen kokonaisruokavaliossaan. Pari päivittäistä normaalisuolaista leipäviipaletta ei muodosta kovin suurta osuutta päivän ruokavalion suolakertymästä. Jos taas leipä on pääasiallisinta ruokaa, suolan määrällä on toki suurempi merkitys, Ulla Rauramo sanoo.

Ruoan terveellisyys on myyntivaltti

- Keskustelua Sydänmerkistä käydään aina aika ajoin. Jotkut yritykset ovat katsoneet Sydänmerkin olevan hieman "sairauskeskeinen" eikä siten riittävän myyvä tai houkutteleva, toteaa Elintarviketeollisuusliiton tutkimuksesta ja lainsäädännöstä vastaava johtaja

Seppo Heiskanen

.

- Kritiikki on silti enemmän yritysten ja yritysjohtajien yksityisajattelua. Elintarviketeollisuusliitossa ei nähdä tarvetta Sydänmerkin muuttamiseen, hän korostaa.

Sydänmerkin vahvuutta osoittaa Heiskasen mukaan sekin, että merkin kriteereitä on käytetty yhtenä ohjenuorana, kun Elintarviketeollisuusliitossa on valmisteltu EU:n tulossa olevaa "väite-asetusta", jossa määritellään ravintosisällöltään hyviä tuotteita.

Terveellisyydestä on tullut markkinointivaltti, toukokuussa ratkeavaan Vuoden tähtituote -kilpailuun osallistuvat elintarvikkeet vetosivat entistä useammin juuri terveellisyys-näkökohtiin.

Heiskanen on nähnyt trendien tulevan ja menevän.

- Nyt muodissa on sokerin vähentäminen ja kuitujen lisääminen. Rasvat näyttävät olevan väistymässä hieman taka-alalle. Flavonoidit lienevät lähivuosien uusi trendi.

Sydänliitto pitää kiinni merkistään

Sydänliiton pääsihteeri

Tor Jungman

kertoo viimeksi edellisviikolla päätetyn, että terveellisempiä valintoja ohjaavan Sydänmerkin käyttö ja kehittäminen jatkuu.

Lue myös

- Sydänmerkki on niin tunnettu brandi, että olisi haaskausta ryhtyä kehittämään jotain uutta, Jungman huomauttaa.

Merkin myöntämisperusteita tarkistetaan tieteellisen tutkimuksen edistyessä ja ravitsemustiedon lisääntyessä - viimeksi viime vuoden lopussa. Suurennuslasin alle joutuivat sokerit, ja Sydänmerkki-tuotteiden joukosta haluttiin poistaa runsaasti sokereita sisältävät tuotteet. Käytännössä tämä koskee etenkin aamiaisvilja- ja maitovalmisteita sekä leivonnaisia.

Tätä muutosta edelsi myöntämiskriteereihin tehty lisäys leipäryhmän kuitupitoisuuksista.

Tor Jungman kertoo, että jopa Pohjoismaiden neuvoston tasolla on pohdittu pohjoismaista "terveellisen ruoan" merkin lanseerausta. Sydänmerkki olisi hyvä pohja kehitystyölle.

Merkkiä tehdään tunnetuksi huomenna alkavalla Sydänviikolla. Tänä vuonna kysellään vanhemmilta: "Kasvatatko mukuloistasi sohvaperunoita?"

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030