Tampereen Regeasta ensimmäinen direktiivin mukainen kudospankki

- Regean kudospankki tulee olemaan Suomen ensimmäinen uuden EU-direktiivin mukainen yksikkö, sanoo Regean johtaja

Riitta Suuronen

Huhtikuun alussa voimaan astunut kudoslaitosdirektiivi asettaa kudospankeille laatu- ja turvallisuusstandardit, jotka käytännössä vastaavat lääketeollisuudelle asetettuja GMP-vaatimuksia (Good Manufacturing Practise).

Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean pankkitoiminta aloittaa luun, sarveiskalvon ja amnionkalvon välittämisellä, ja valikoimaa laajennetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Tulevaisuudenkuvissa välkkyvät myös muun muassa valikoima kudoksia, soluja ja biomateriaaleja yhdistäviä kudosteknologian tuotteita.

- Tähän asti "kudospankki" on merkinnyt käytännössä leikkaussalin takahuoneessa sijaitsevaa jääkaappia. Mitään varsinaista valtakunnallista järjestelmää ei ole ollut, vaan jos esimerkiksi luuta on tarvittu lisää, on ryhdytty soittelemaan muihin sairaaloihin, Riitta Suuronen kuvailee.

Nyt direktiivin myötä kudospankkitoiminnan on pakko astua kokonaan uuteen aikakauteen. Suurosen mukaan näyttää kuitenkin siltä, että pienessä Suomessa ei päästä keskitettyyn pankkitoimintaan, vaan kukin yliopistosairaala haluaa ylläpitää omaa kudospankkia.

- Meillä olisi toki valmiudet palvella koko maatakin, Suuronen huomauttaa.

"Likaiset miehet"

Hoito- ja tutkimuskäyttöä palvelevan kudospankin toiminta pääsee kunnolla vauhtiin myöhemmin tänä vuonna, kun Regean puhdastilat valmistuvat. Rakennustyöt ja käyttöönotto ovat kestäneet suunniteltua kauemmin.

- Puhdastilamme ovat niin puhtaita, että niiden rinnalla puhtainkin leikkaussali on kaatopaikka, huomauttaa Riitta Suuronen.

Hän toteaa hieman ironisesti hymyillen, että puhdastilat näyttävät olevan "naisten valtakuntaa". Miehet kun erittävät yhdeksän kertaa enemmän partikkeleita, joita puhdastilojen monitorit mittaavat kaiken aikaa.

Puhdastiloja edellyttää myös Regean laaja kantasolututkimustoiminta.

Outi Hovatan

Susanna Miettinen

- Pisimmällä ovat autologisten kantasolujen ja biomateriaalien hoitotutkimukset kallovaurioissa, kertoo Susanna Miettinen.

In vitro -vaiheessa tutkitaan muun muassa rustoerilaistumista sekä rasvasolun erilaistumista. Rasvasoluja saadaan Miettisen mukaan "riittävästi" Taysin leikkaussaleista, ja kiinnostuksen kohteena on ihmisen pehmytkudoksen vaurioiden korjaaminen.

- Muidenkin kuin vain ryppyjen korjaaminen, muistuttaa Susanna Miettinen.