Tanskan kuntakartta uusiksi tammikuun alussa

Samaan aikaan kuin Suomessa valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta on kuntauudistus Tanskassa edennyt lähelle käytännön toteutusta. Viitisen vuotta suunniteltu kuntauudistus astuu voimaan ensi vuoden alussa ja muuttaa koko Tanskan kuntakartan.

Nykyisten 13 maakunnan ja 271 kunnan sijasta Tanska jakautuu sen jälkeen viiteen alueeseen ja 98 kuntaan. Suurimmassa kuntaliitoksessa toisensa on löytänyt peräti seitsemän kuntaa.

Uudistuksessa kunnan asukasluvuksi suositeltiin vähintään 30 000 asukasta, mutta hyväksyttiin myös vähintään 20 000 asukkaan kunnat. Kuntakoon mediaani kasvaa ensi vuoden alussa nykyisestä 10 200 asukkaasta 43 300 asukkaaseen. Tanskan väkiluku on 5,3 miljoonaa.

Uudistuksessa kunnat saavat uusia tehtäviä. Kun vastuu julkisen sektorin tehtävistä on tähän saakka usein jakautunut sekä kunnille että maakunnille, tavanomaisia julkisia palveluja keskitetään nyt kunnille.

- Uudistuksen tavoitteena on tehdä kunnasta kansalaisten portti julkiselle sektorille. Kunnat hoitavat kansalaisille tarkoitettuja palveluja muiden viranomaisten puolesta, määrittelee projektipäällikkö

Michel Weber

Maakunnat lakkautetaan, ja viiden uuden alueen tärkein tehtävä on vastata sairaalapalveluista. Kunnille puolestaan siirtyy terveydenhuollossa tehtäviä entisiltä maakunnilta mm. psykiatriasta, kuntoutuksesta ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta.

Sairaalapalveluista vastaavilla alueilla ei kuitenkaan ole taloudellista vapautta eikä verotuksen kaltaisia omia rahoituslähteitä, vaan ne saavat suurimman osan rahoituksestaan valtiolta ja loput kunnilta.

Kuntien on maksettava osa asukkaidensa sairaalahoidosta. Järjestelyn tavoitteena on osaltaan patistaa kuntia huolehtimaan ennaltaehkäisystä mahdollisimman hyvin.

Tanskassa on uudistusta tehtäessä käyty keskustelua nykyisten pienten kuntien taloudellisesta kantokyvystä ja ammattiosaamisen riittävyydestä.

Vapaaehtoisten liitosten määrä yllätti

Vapaaehtoisten kuntaliitosten runsaus yllätti uudistuksen suunnittelijat. Peräti 95 prosenttia kunnista yhdistyy vapaaehtoisesti. Weberin mukaan suurten kuntien synty kuntaliitoksilla Jyllannissa ja Fynin saarella aiheutti lumipalloefektin: muut kunnat pelkäsivät jäävänsä suurten kuntien varjoon elinkeinoelämän kilpailussa ja ryhtyivät vahvistamaan asemiaan liitoksilla.

Rakennemuutos onkin suurin Kööpenhaminan seudun ulkopuolella, sillä pääkaupunkiseudulla kunnat ovat olleet suuria jo entuudestaan ja niiden lukumäärä pysyy ennallaan.

Kun enimmillään jopa seitsemän kunnan poliittiset ja hallinnolliset organisaatiot, talousarviot, henkilöstöpolitiikat, sopimukset ja lukemattomat muut asiat on sovitettava yhteen, poliittinen kädenvääntö on Weberin mukaan todella kovaa.

Jos jopa uudeksi kaupungintaloksi on seitsemän tarjokasta, niin mikä otetaan ja mitä lopuille tehdään, hän kuvailee päätösten runsautta.

Vaikkei kunnissa olekaan vältytty ongelmilta, on uudistus Weberin mielestä sujunut kokonaisuudessaan hämmästyttävän hyvin.