Tasapainoelinten häiriöillä ehkä merkittävä vaikutus kaatumistapaturmiin
Tasapainoelinten häiriöt sekä säärten ja jalkaterien vähentynyt tuntoherkkyys näyttävät lisäävän huomattavasti vanhusten kaatumistapaturmia. Lundin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että murtumaan johtavia kaatumistapaturmia voitaisiin ehkäistä diagnosoimalla tasapainoaistin häiriöt ja harjoittamalla tasapainoaistia .
Islantilainen
Ella Kolbrún Kristinsdóttir
totesi Lundin yliopistossa tekemässään tutkimuksessa, että monella murtumasta parantuneella vanhuksella on sisäkorvan tasapainoelinten häiriöitä. Jos tasapainoaisti heikkenee epäsymmetrisesti, syntyy niin sanottu vestibulaarinen puoliero. Kristinsdóttirin tutkimuksessa epäsymmetriaa todettiin 37 %:lla terveistä vanhuksista, joilla ei ollut koskaan ollut murtumia. Lonkkamurtumasta toipuneilla vastaava osuus oli 68 % ja rannemurtumasta toipuneilla 76 %. Tutkiessaan säärten ja jalkaterien tuntoherkkyyttä Kristinsdóttir totesi, että useilla murtumapotilailla tuntoherkkyys oli huonompi kuin muilla tutkituilla. Tulos oli varsin yllättävä.Epäsymmetria ei ole vain iäkkäiden vaiva
Tutkimus osoitti, että sisäkorvan tasapainoelinten epäsymmetria ei liity suoranaisesti ikääntymiseen. Tasapainohäiriöitä voi olla 50-vuotiaillakin, eikä niitä ole kaikilla 80-vuotiailla. Lisäksi ominaisuus on piilevä, sillä se ei välttämättä aiheuta mitään oireita ennen kuin potilas kaatuu ja saa luunmurtuman. Tutkimuksessa ne, joilla todettiin epäsymmetriaa ja säärten ja jalkaterien vähentynyttä tuntoherkkyyttä, eivät olleet itse havainneet tätä.
Toistaiseksi ei tiedetä, mistä tasapainoelinten häiriöt johtuvat. Todennäköisesti kyse on joko traumaperäisestä tai jonkun häiriön tai melun aiheuttamasta vauriosta. Ominaisuus voi olla myös periytyvä. Se selittäisi, miksi epäsymmetriaa esiintyy joillakin jo keski-iässä, mutta kaikilla ei vanhanakaan.
Diagnoosi ja harjoittelu ehkäisevinä toimenpiteitä
Näyttää siltä, että epäsymmetriasta riippumatta jokainen pystyy parantamaan tasapainoaistiaan harjoittelemalla. Riskiryhmään kuuluvien pitää saada oikea diagnoosi ja aloittaa ehkäisevä harjoittelu, jotta kompastuminen ei johtaisi kaatumiseen.
Ella Kolbrún Kristinsdóttir diagnosoi epäsymmetriaa teettämällä potilailla vestibulaarisen päänravistustestin. Potilaan päätä ravistetaan ensin rivakasti 10-15 sekunnin ajan, ja Video Frenzel -laitteen avulla katsotaan, näkyykö tutkittavan silmissä silmävärvettä eli silmänliikkeitä, joita näkyy, kun potilasta huimaa. Jos silmävärvettä todetaan, tutkittavalla on tasapainoelinten epäsymmetriaa. Tutkimusmenetelmät ovat yksinkertaiset ja tutkimuksen voi tehdä melkein missä tahansa.
- Säärten tuntoherkkyyden mittaukseen ei tarvita muuta kuin äänirauta, sanoo Kristinsdóttir.
Sekä Kristinsdóttirin työnohjaaja professori Måns Magnusson että Kristinsdóttir korostavat sitä, että toisaalta on tarjottava hoitoa, mutta toisaalta ihmisten on myös itse syytä harkita, miten toimivat.
- Ellei ihminen pidä huolta liikuntakyvystään, hänen tasapainonsa huononee. Use it or loose it, sanoo Måns Magnusson.
