Teini-ikäinen epileptikko kaipaa lääkäriltään rehellistä puhetta Alkoholin ja lääkkeiden suhde keskusteltava

Epilepsiaa sairastava murrosikäinen on haaste lääkärille. Nuori haluaisi olla samanlainen kuin kaikki muutkin ja mieluiten unohtaa koko sairautensa. Vanhemmat ovat huolissaan nuorensa tulevaisuudesta. Kohtausten harventuminen voi tuudittaa vääränlaiseen huolettomuuteen lääkityksen ottamisessa.

- Kun tähän yhdistetään ensimmäiset alkoholikokeilut, krapula ja valvominen, tuloksena voi olla ensimmäinen kohtaus vuosikausiin, sanoo Turun yliopistollisen sairaalan lastenneurologian professori

Matti Sillanpää

Kohtaus säikäyttää, ja nuoresta tulee jälleen epileptikko.

- Potilaan leima on raskas taakka lapselle ja nuorelle, huomauttaa TYKS:n lastenneurologian dosentti

Leena Haataja

Matti Sillanpää toteaakin, että lääkärin on lääketieteellisen hoidon lisäksi muistettava myös nuoren ja hänen perheensä "sosiaalinen hoitaminen".

- Ainakin alkoholi on otettava rehellisesti puheeksi. Nuoren päässä voi olla varoituksia lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksesta. Ne ovat totta, mutta epilepsialääkitystä ei missään nimessä saa keskeyttää, vaan joissakin tapauksissa mieluummin tuplata kohtauksia estävän lääkkeen annos.

- Mutta missään nimessä lääkitystä ei saa ryhtyä säätämään omin päin, koska lääkkeitä on erilaisia, muistuttaa Sillanpää.

Seitsemän kymmenestä lapsesta voidaan nykylääkkeillä ja säännöllisillä elämäntavoilla hoitaa kohtauksettomaksi. Joka vuosi 800-900 suomalaislasta sairastuu epilepsiaan.

Tällä viikolla pohjoismaiset lastenneurologit kokoontuivat Naantaliin keskustelemaan muun muassa eri maiden uusimmista kansallisista hoitosuosituksista. Suomeen on juuri valmistunut lasten epilepsian Käypä hoito -suositus.