Terveydenhuoltomenojen kasvuvauhtia verrattava BKT:n kasvuvauhtiin
Terveydenhuoltomenojen kasvuvauhti tai menojen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta ovat toisarvoisia parametreja. Tärkeämpää on arvioida terveydenhuollon menojen kasvuvauhdin ja BKT:n kasvuvauhdin välistä suhdetta ja mahdollista epäsuhtaa. Pitkällä aikavälillä terveydenhuollon menojen kasvu ei voi ylittää BKT:n kasvuvauhtia, katsoo amerikkalainen taloustieteilijä, tohtori
Gail Wilensky
.European Health Management Associationin (EHMA) vuosikokouksessa Budapestissa puhunut Wilensky osoitti, että vaikka Yhdysvaltojen terveydenhuoltomenot ovat eurooppalaisittain katsoen suuret, ei niiden kasvuvauhti suhteessa BKT:n kasvuvauhtiin ole ollut nopeampaa kuin Euroopassa tai Japanissa. Esimerkiksi Ranskassa terveydenhuoltomenojen kasvuvauhti suhteessa BKT:hen oli vuosina 1960-2002 suurempi kuin Yhdysvalloissa.
EHMAn vuosikokous on terveydenhuollon hallinnon keskustelufoorumi, johon tänä vuonna osallistui terveydenhuollon johtamisesta kiinnostuneita ammattilaisia 35 maasta.
Teemana yrittäjämielisyys
Kokouksen teemana oli "entrepreneurship", vapaasti suomennettuna yrittäjyys tai yrittäjämielisyys. Yrittäjämielisyyden käsite on hyvin epämääräinen. Suurin osa osanottajista käsitti "entrepreneurshipin" yksityistämisenä ja yritystoiminnan lisäämisenä terveydenhuollossa sekä monopoliasemien purkautumisena ja kilpailun lisääntymisenä. Kokouksen teemat tutkailivat "entrepreneurshipin" roolia terveydenhuollon hallinnon kehittämisessä.
Mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi tehostaa ja parantaa terveydenhuollon palvelutasoa ja palvelujen saatavuutta esiteltiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussovelluksia (public-private partnerships). Suppeimmillaan kumppanuus kuitenkin hahmotettiin vain tilaaja-tuottajamallin sovelluksiksi.
Yrittäjämielisyys nähtiin myös yhtenä mahdollisuutena ratkaista johtamisen ongelmia. Esityksissä korostettiin johtamisjärjestelmien uudistamista ja uusien rakenteellisten muutosten tärkeyttä. Kaikkein tyytyväisimpiä ovat työntekijät, jotka arvioivat työyhteisönsä organisaatiokulttuurin klaanimaiseksi tai hierarkkiseksi, totesi organisaatiokulttuurin ja työtyytyväisyyden välistä suhdetta terveydenhuollossa tutkinut
Evelien Bongersin
Hollannista. Kaikkein tyytymättömimmiksi työyhteisöönsä osoittautuivat työntekijät, jotka mielsivät työkulttuurin avoimeksi, kilpailevaksi kauppapaikkakulttuuriksi. Tulos on jossain määrin hätkähdyttävä, mutta kertonee selvästi, että työntekijät tarvitsevat johtamisen mukanaan tuomaa turvallisuutta kohdatessaan terveydenhuollon monimutkaisen sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön.Kuopiosta hybridimalli
Professori
Jari Vuori
Kuopion yliopistosta esitteli alustavia tuloksia tutkimuksestaan, jonka päämääränä on selvittää arvovapaasti, kenen olisi objektiivisesti arvioiden tehokkainta tuottaa terveydenhuollon palveluja. Tutkimus ehdottaa julkisen ja yksityisen organisaatiomallin yhdistämistä hybridimalliksi ja selvittää mahdollisia esteitä järjestää palvelutuotanto ns. "sekä-että-mallin" pohjalta.Professori
