Lehti 6: Ajan­kohtai­sta 6/2007 vsk 62 s. 494

Terveyserot kasvaneet noususuhdanteen aikana

Ulla Järvi

Sosiaaliluokkien erot sairastavuudessa ja kuolleisuudessa lisääntyivät Suomessa 1990-luvun laman ja sitä seuranneen noususuhdanteen aikana.

- Olisi kiinnostavaa tietää, mitä silloin tapahtui, pohti kansantaloustieteilijä, professori

Markus Jäntti

viime viikolla seminaarissa, jossa ruodittiin terveyseroja.

- Terveyserojen yksi syy on elintavoissa. Esimerkiksi alkoholi ja tupakka yhdessä aiheuttavat noin puolet miesten sosioekonomisista terveyseroista, muistutti ylilääkäri

Seppo Koskinen

Kansanterveyslaitokselta.

- Kansantalouden koheneminen vaarantaa siis terveyden? sanaili Markus Jäntti.

- Viinaveroa laskettiin ja tupakka on yhä aivan liian halpaa, huomautti ylijohtaja

Kimmo Leppo

sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Miesten ja naisten tupakointi on tosin vähentynyt, mutta vain ylemmissä koulutusryhmissä; alimmin koulutettujen naisten tupakointi on jopa lisääntynyt. Myös vähiten koulutusta saaneista suurempi osa on lihavia kuin paremmin koulutetuista.

- Elintapoja ei kuitenkaan missään nimessä saa pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksina, eikä yksinomaan yksilön vastuulla. Taloudelliset mahdollisuudet, perinteet, muoti, arvot ja normit sekä mainonta ja markkinointi vaikuttavat elintapoihin, muistutti Seppo Koskinen.

Lue myös

- Pitää myös muistaa, että työolot vaikuttavat sairastumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan yhtä merkittävästi kuin tupakointi, muistutti professori

Kaj Husman

Työterveyslaitokselta.

Uusimmat tutkimukset osoittavat, että oikeudenmukainen johtamiskulttuuri ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä vähentävät riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.

- Työelämän merkitys usein unohdetaan, kun puhutaan elämäntavoista ja sairastamisesta, huomautti Husman.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030