Terveyserot kasvaneet noususuhdanteen aikana
Sosiaaliluokkien erot sairastavuudessa ja kuolleisuudessa lisääntyivät Suomessa 1990-luvun laman ja sitä seuranneen noususuhdanteen aikana.
- Olisi kiinnostavaa tietää, mitä silloin tapahtui, pohti kansantaloustieteilijä, professori
Markus Jäntti
viime viikolla seminaarissa, jossa ruodittiin terveyseroja.- Terveyserojen yksi syy on elintavoissa. Esimerkiksi alkoholi ja tupakka yhdessä aiheuttavat noin puolet miesten sosioekonomisista terveyseroista, muistutti ylilääkäri
Seppo Koskinen
Kansanterveyslaitokselta.- Kansantalouden koheneminen vaarantaa siis terveyden? sanaili Markus Jäntti.
- Viinaveroa laskettiin ja tupakka on yhä aivan liian halpaa, huomautti ylijohtaja
Kimmo Leppo
sosiaali- ja terveysministeriöstä.Miesten ja naisten tupakointi on tosin vähentynyt, mutta vain ylemmissä koulutusryhmissä; alimmin koulutettujen naisten tupakointi on jopa lisääntynyt. Myös vähiten koulutusta saaneista suurempi osa on lihavia kuin paremmin koulutetuista.
- Elintapoja ei kuitenkaan missään nimessä saa pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksina, eikä yksinomaan yksilön vastuulla. Taloudelliset mahdollisuudet, perinteet, muoti, arvot ja normit sekä mainonta ja markkinointi vaikuttavat elintapoihin, muistutti Seppo Koskinen.
- Pitää myös muistaa, että työolot vaikuttavat sairastumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan yhtä merkittävästi kuin tupakointi, muistutti professori
Kaj Husman
Työterveyslaitokselta.Uusimmat tutkimukset osoittavat, että oikeudenmukainen johtamiskulttuuri ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä vähentävät riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.
- Työelämän merkitys usein unohdetaan, kun puhutaan elämäntavoista ja sairastamisesta, huomautti Husman.