Terveyskeskuslääkärin virkoihin ei yhtään hakijaa Oulussa

Oulun kaupungin avoinna olleisiin terveyskeskuslääkärin virkoihin ei ole tullut yhtään ainoata hakemusta. Niin ei ole käynyt koskaan ennen - parhaimmillaan Oulun terveyskeskukseen on ollut tulossa jopa sata lääkäriä virkaa kohden. Helmikuussa kahden omalääkärin haku tuotti täydellisen vesiperän.

- Meidän ongelmamme on liika työmäärä. Vastuuväestöjä on pienennettävä, sanoo lääkärien pääluottamusmies

Riitta Keskitalo

Hänen mukaansa tilanne korjautuu vain lisävirkoja perustamalla, jotta väestövastuulääkärien työmäärä saadaan vähemmäksi.

Poislähtevien eurolääkärien haastattelujen perusteella Oulussa tiedetään, että lähtijät kiittelevät terveysasemien vanhempia lääkäreitä hyvästä tutoroinnista ja opetuksesta.

- Nuoret lääkärit eivät kuitenkaan halua sitoutua meille virkaan, koska vastuuväestöt ovat liian isot. He näkevät sen työmäärän, mikä meidän konkareillamme on, Riitta Keskitalo kertoo.

Viime vuosina Oulun terveysasemilta on kuitenkin lähtenyt myös pitkään talossa olleita terveyskeskuslääkäreitä. Heitä on siirtynyt yksityisiksi yleislääkäreiksi, työterveyshuoltoon ja terveyskeskuslääkäreiksi ympäristökuntiin.

- Täältä lähdetään, koska näissä oloissa ei voi tehdä työtä niin, että voisi olla tyytyväinen itseensä. Vaikka tekee kuinka pitkää päivää, on aina sellainen tunne, ettei ole ehtinyt kaikkea, mitä pitäisi, Riitta Keskitalo sanoo.

Liian suuret väestöt järjestelmän väärinkäyttöä

Väestövastuun ideologia on hänen mielestään erinomainen, mutta järjestelmää käytetään väärin pitämällä vastuuväestöt liian suurina:

- Kun vastuuväestöt ovat isot, lääkäreitä on vähemmän, ja muuhun työhön, kuten neuvolatyöhön ja kouluterveydenhuoltoon kuluu lääkäriä kohden enemmän aikaa kuin alun perin suunniteltu päivä viikossa. Ylisuuri väestö pitäisi sitten ehtiä hoitaa entistä lyhyemmässä ajassa ja vielä opettaa ja ohjata.

Mitoituksessa ei ole hänen mukaansa myöskään otettu huomioon erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyneitä tehtäviä eikä riittävästi myöskään Oulun väestönkasvua.

Riitta Keskitalon mukaan kyseessä on pitkä kehitys, jonka ennusmerkit on nähty jo kauan:

- Hakijamäärät ovat pienentyneet koko ajan ja asiasta on yritetty puhua poliitikoille. Nyt kävi sitten ensimmäisen kerran niin, että hakijoita ei ollut yhtään.

- Onhan päättäjillä ollut tiedossa, että perusterveydenhuollon houkuttelevuus on selvästi vähentynyt. Moni ei silti varmaan uskonut, että Oulussa, isossa kaupungissa, voi näin käydä, sanoo myös avoterveydenhuollon palveluyksikköpäällikkö, ylilääkäri

Leena Uusitalo

Omalääkäritoimintaa täytyy uudistaa

Uusitalon mukaan Oulun omalääkäritoimintaa täytyy nyt uudistaa ja asettaa sille raamit: määritellä, mikä on kohtuullinen vastuuväestö ja kohtuullinen päivään mahtuva työmäärä. Ilman muutoksia eteenpäin ei hänen mukaansa voida jatkaa.

- Tähän asti on tehty lähinnä "kauneusleikkauksia". Työtä on räätälöity, niin että monet lääkärit tekevät osa-aikatyötä tai lyhennettyä työaikaa tai yksittäisen lääkärin vastuuväestöä on pienennetty. Se ei kuitenkaan riitä, vaan kokonaisuus vaatii remonttia.

Omalääkärijärjestelmää sinänsä Uusitalo pitää hyvänä.

Tilannetta ryhdytään selvittämään työryhmässä, jonka tehtävänä on elokuuhun mennessä ehdottaa toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi. Tärkein kysymys on vastuuväestön koko. Uusitalon mielestä tarvittaisiin kuitenkin myös lääkärien ja hoitohenkilökunnan määrää koskeva suunnitelma useaksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi työryhmässä tarkastellaan hänen mukaansa lääkärien ja hoitajien työnjakoa.

- Keskeisiä asioita lienevät myös varahenkilöjärjestelmän luominen, evorahan käyttömahdollisuuden laajentaminen ja rekrytointi, hän sanoo.

Leena Uusitalonkin mielestä lääkärien vastuuväestöt ovat liian suuret suhteessa muuhun työhön, jota nämä tekevät:

- Erikoissairaanhoidosta on siirtynyt hyvin paljon töitä perusterveydenhuoltoon. Oulussa on avohoitopainotteinen strategia niin vanhustyössä kuin vammais- ja mielenterveystyössäkin. Kun laitoksia on purettu, nämä potilaat ovat siirtyneet omalääkärien hoitoon, hän sanoo.

Sijaispankkia kaivataan takaisin

Kun Oulussa alettiin vuonna 1997 asteittain siirtyä väestövastuujärjestelmään, vastuuväestöt olivat noin 1 700 asukkaan suuruiset. Riitta Keskitalon mukaan kokemukset tuolta ajalta olivat erittäin hyvät. Sitten vastuuväestöt alkoivat kasvaa, enimmillään jopa 2 300:aan asukkaaseen.

Nyt vastuuväestöt ovat Leena Uusitalon mukaan juuri ja juuri alle 2 000 asukkaan suuruisia.

- Vastuuväestön koko saattaa näyttää numeroina samalta kuin etelän isoissa kaupungeissa, mutta Oulussa väestö käyttää palveluja paljon aktiivisemmin, koska täällä ei käytetä niin paljon yksityislääkäripalveluja, muistuttaa väestövastuulääkäri

Pekka Niemelä

- Ykkösasia on nyt resursoinnin lisääminen niin, että virkoja ja sijaistuksia saadaan enemmän. Väestöjen on pienennyttävä, jotta lääkärit pysyvät, Niemelä sanoo ja muistuttaa, että Oulu myös maksaa keskiarvoa huonompaa väestövastuupalkkaa.

Niemelän mielestä terveyskeskukseen pitäisi luoda uudelleen entinen pitkäaikaisten, talon tavat tuntevien ja työhön sitoutuneiden sijaisten pankki.

Hän muistaa Oulussa aikaisemmin käytetyn iskulauseen, jonka mukaan "sijaistus on sydämen asia".

- Meidän annettiin ymmärtää, että sijaistuksen toimivuudesta pidetään huoli, jotta väestövastuulääkärit jaksavat työssään. Sijaistusta ja uusien virkojen perustamista on kuitenkin johdonmukaisesti laiminlyöty.

- Oulussa on paljon hienompaa puhua teknologiaterveyskeskuksesta ja sen kehittämisestä kuin ihan oikeista asioista, Niemelä huomauttaa ironisesti.

- Perusterveydenhuollossa on edelleen tärkeintä lääkärin vastaanoton toimivuus. Sitä palvelua ihmiset hakevat. Kuitenkin toimet, joita tehdään, murentavat koko ajan yksittäisen lääkärin mahdollisuutta tehdä hyvin työtään, hän sanoo.