Terveysliikuntasuositukset tarkentuvat
Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomat ja liikkumattomuus on suuri kansanterveydellinen uhka. Maailman terveysjärjestö on nyt tarttunut aiheeseen ja on luonut uuden strategian, jossa liikunta nostetaan tärkeään asemaan terveyskysymyksenä. WHO:n suojeluksessa kampanjoidaan teemalla Liiku terveemmäksi, ja tavoitteena on vakiinnuttaa maahamme kansallinen liikuntapäivä.– Maailmanlaajuisesti muutos on suuri, koska aiemmin YK:n alaisissa järjestöissä liikunta-asiat on käsitetty urheiluksi, jotka ovat kuuluneet UNESCO:on, sanoo hallintoneuvos Lauri Tarasti.
Terveysliikunta sisältää kaiken sellaisen fyysisen aktiivisuuden, joka tehokkaasti ja turvallisesti parantaa tai ylläpitää terveyskuntoa. Terveyskunto puolestaan koostuu mm. hyvästä kestävyydestä, lihasvoimasta sekä sopivasta painosta ja vyötärön ympärysmitasta.
Terveysliikuntakäsite syntyi 1990-luvun alussa, ja siihen liitettiin liikuntasuosituksena puoli tuntia kohtalaista liikuntaa päivässä. Sittemmin on havaittu, että suositus ei kaikilta osin riitä toteuttamaan esim. painonhallinnan tavoitteita.
– Nykyään katsotaan, että varsinkin painonhallinnan kannalta päivittäistä aktiivisuutta pitäisi olla 1–1,5 tuntia. Siinä ajassa ehtii kävellä suositellut 10 000 askelta. Tämä on kuitenkin melko suuri määrä eikä toteudu, ellei fyysinen ympäristö ole suunniteltu siten, että liikkumisen valinta on helpompi tehdä, toteaa dosentti Pekka Oja.
Kansanterveyden kannalta vyötärölihavuus on diabeteksen ja sydäntautien tärkeä riskitekijä. Ulospäin näkyvän rasvakerroksen lisäksi erityisesti vatsaontelon sisäistä, viskeraalista rasvakudosta pidetään merkittävänä riskitekijänä.
– Liikuntaharjoittelun on todettu vähentävän viskeraalisen rasvan määrää, vaikka painoindeksissä ja vyötärön ympärysmitassa ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia, sanoo professori Ilkka Vuori.
MAIRA PALOSUO
