Terveystaloustiedettä kaivataan lääkehuoltoon Jussi Huttunen heittäisi lääkehoidon tilkkutäkin roskikseen

- Suomen lääkekorvausjärjestelmä rakennettiin 1960-luvulla, jolloin lääkevalikoima oli suppea. Lääketieteen kehitys ajoi systeemin ohi, mutta järjestelmää on paikattu kuin tilkkutäkkiä, kritisoi professori

Jussi Huttunen

Hänen mielestään nykysysteemin hallinnoimiseen tuhlataan enemmän ruutia kuin siitä saadaan hyötyä irti.

- Lääkäriltä menee esimerkiksi B-lausunnon kirjoittamiseen aikaa keskimäärin kolme tuntia. Näitä lausuntoja virtaa Kelaan noin 100 000 kappaletta joka vuosi, Huttunen laskee.

Kun mukaan lasketaan vielä Kelassa käytetty aika, yhden potilaan yhden lääkkeen erityiskorvattavuuden saaminen on pitkän ja kalliin prosessin tulos.

Huttunen sanoo, että todistusten poistaminen siirtäisi lääkärien aikaa muuhun potilastyöhön.

Jussi Huttunen on koonnut asiantuntijaraportin Lääketeollisuus ry:lle, joka julkisti raportin keskiviikkona. Huttunen korostaa, että raportissa esitetyt muutosesitykset ovat hänen omiaan. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on kääntynyt lääkeasioissa Huttusen puoleen, ja vuodenvaihteeseen mennessä häneltä tulee vielä toinen esitys kustannusten jaosta.

Potilaskohtainen lääkekulukatto

Huttunen esittää raportissaan nykyisen korvausjärjestelmän hylkäämistä kokonaan ja siirtymistä Ruotsin ja Tanskan mallien mukaiseen potilaskohtaiseen korvausjärjestelmään.

- Mallissa potilaalla on vuotuinen alkuomavastuu, jonka ylärajaan saakka potilas maksaa itse lääkkeensä. Tämän jälkeen lääkkeitä korvataan prosenttiperusteisesti ilman erillisiä lääkärintodistuksia. Korvausprosentti kasvaa portaittain kulujen kasvaessa. Potilaan maksettavaksi jääville, korvattavien lääkkeiden kuluille on vuotuinen katto, jonka ylittymisen jälkeen maksavat vain vähäisen reseptikohtaisen kiinteän omavastuun, esittää Huttunen.

Hän pitää mallinsa suurena etuna sitä, että potilaat ja sairaudet asetetaan näin tasavertaiseen asemaan.

- Malli olisi edullisempi suurista lääkekuluista kärsiville pitkäaikaissairaille kuin satunnaisesti lääkkeitä tarvitseville. Yhteiskunnan kannalta malli merkitsisi lääkekustannusten hallittavuutta ja ennustettavuutta. Valtio voisi säädellä potilaan alkuomavastuuta, korvausportaiden lukumäärää, korvausprosenttia, kustannuskattoa ja lääkkeiden hintoja.

HILA:lle valituselin

Lääkkeiden hintalautakunta HILA päättäisi tulevaisuudessa lääkkeiden pääsystä korvausjärjestelmään ja korvattavien lääkkeiden tukkuhinnoista. Mallissa olisi edelleen 0-korvausluokka ja rajoitetusti korvattavien lääkkeiden ryhmä, mutta karenssiajat poistuisivat. Lääkkeen vähittäishinta apteekissa määräytyisi valtioneuvoston lääketaksan perusteella.

- Sekä lainsäädäntö että käytäntö kaipaavat tarkentamista, jotta potilaat saavat tarpeellisia lääkkeitä ja lääkeyritykset tulevat kohdelluksi avoimesti ja tasapuolisesti, sanoo Huttunen.

Hän kaipaa perusteellisempaa terveystaloustieteellistä arviointia HILA:n päätöksentekoon. Etenkin Kelan kaksoisrooli sekä lääkkeen merkityksen arvioijana että lääkekorvausten myöntäjänä kaipaa uudistamista.

- Näyttää myös siltä, että terveystalousselvitysten merkitys HILA:n päätöksenteossa on heikko, eikä hyväkään selvitys johda myönteiseen päätökseen, jos markkinoilla on jo halvempia valmisteita.

- FINOHTA on se puolueeton elin, joka resursseja lisäämällä voisi tulevaisuudessa tehdä lääkehoidon vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin HILA:n päätösten pohjaksi. FINOHTA:an voitaisiin tarvittaessa myös yhdistää Lääkehoidon kehittämiskeskus, esittää Huttunen.

Lisäksi hän perustaisi kokonaan uuden sovittelulautakunnan käsittelemään HILA:n korvaus- tai hintapäätöksistä koituvia valituksia. Lautakunta koostuisi eri alojen asiantuntijoista sekä lääkeyritysten ja potilasjärjestöjen edustajista.

- Nyt lääkeyritys voi hakea muutosta vain KHO:lta, joka kuitenkin ottaa kantaa vain päätöksen juridisiin perusteisiin, ei itse päätöksen sisältöön. Menettely on myös hidas, joten väliporrasta tarvittaisiin.

Jussi Huttusen raportissa painotetaan myös lääkkeiden asiallista markkinointia ja lääkäreiden lisäkoulutusta. Potilaiden tietämystä voitaisiin syventää esimerkiksi valmisteilla olevan kansalaisen terveysportaalin avulla.

Lääketeollisuus odottaa uudistuksia

- Jussi Huttusen raportti näyttää perusteelliselta asiantuntijatyöltä, kommentoi Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja

Jarmo Lehtonen

- Samanlaisella perusteellisuudella toivomme yhteiskunnallisten päättäjien nyt paneutuvan tähän tilkkutäkkiin, toivoo Lehtonen.

Hän huomauttaa, että raportti on niin vastikään valmistunut, ettei sitä ole ehditty käsitellä vielä yhdistyksen hallituksessakaan.

Jarmo Lehtonen allekirjoittaa itse monia Huttusen esityksiä. Hän myös kiittelee asiantuntijaa "poikkeuksellisen konkreettisesta ja selkeäsanaisesta raportista".

- Huttunen puuttuu moniin niihin kipukohtiin, joita nykyjärjestelmässä on juuri teollisuuden näkökulmasta. Toisaalta meidän tilaukseemme kuului keskeisesti myös potilaan oikeuksien parantaminen, Lehtonen sanoo.

HILA:n roolin selkiyttäminen ja kiistakysymyksiä käsittelevän sovittelulautakunnan perustaminen ovat Lehtosen mukaan keskeisimpiä asioita, joita nykyjärjestelmä vaatii.

- Korkein hallinto-oikeushan käsittelee nyt lääkeyrityksen ja HILA:n välisiä kiistoja korvattavuudesta tai hinnasta. Harva kuitenkaan tietää, ettei KHO puutu itse päätöksen substanssiin, vaan vain juridisiin tulkintoihin. Tämä asettaa mielestämme Suomen statuksen oikeusvaltiona kyseenalaiseksi, Lehtonen huomauttaa.

Samanlaista läpinäkyvyyttä hän kaipaisi myös Kelan rooliin.

Lue lisää Jussi Huttusen asiantuntijaraporttia koskevia kommentteja verkosta osoitteessa: www.laakarilehti.fi.