Lehti 49-50: Ajan­kohtai­sta 49-50/2004 vsk 59 s. 4822

Tiede tuottaa tietoa lihavista lapsista, mutta tilastot laahaavat jälkijunassa

Ulla Järvi

Suomen jokaisessa neuvolassa ja useimmilla kouluterveysvastaanotoilla kirjataan tunnontarkasti ylös jokaisen lapsen ja nuoren vuosittainen paino ja pituus. Ainutlaatuisen kattava tieto jää kuitenkin tieteeltä piiloon, sillä satojen terveyskeskusten erilaiset tietojärjestelmät eivät pysty tuottamaan tietoa ulos yhteismitallisessa muodossa. Tämä kävi ilmi Suomen lihavuustutkijoiden syysfoorumissa marraskuun lopussa.

Tilastotieto voisi olla kultaakin kalliimpaa paitsi tutkijoille, myös terveydenedistäjille. Suomessahan on hyvät kokemukset kansanterveyskampanjoista, jotka ovat hyödyntäneet ja myös tuottaneet tarkkaa tilastotietoa terveysväittämien tueksi.

Kansallinen hanke?

Viime viikolla kokoontunut Suomen lihavuustutkijoiden syysfoorum suosittaa kansallista painonhallintahanketta suomalaisten ylipainon puolittamiseksi vuoteen 2015 mennessä.

- Toimenpiteet tulisi kohdistaa arkiliikunnan mahdollisuuksien parantamiseen, ruoan laatuun ja määrään sekä yleensä ruokakulttuuriin. Myös nukkumiskulttuuri ja riittävä unen määrä edistävät painonhallintaa. Mukaan tarvitaan kaikkia yhteiskunnallisia toimijoita! kannusti dosentti Matti Salo Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

- Kaikki on nykyisin kamalan suurta! Salo kritisoi. Esimerkiksi isossa perunalastupussissa on 1 600 kilokaloria, eli lähes koko päivän energiatarve. Salo kertoo kuulleensa pieniäkin sipsipusseja valmistettavan, mutta näkyykö niitä kaupan hyllyillä?

Salo ehättikin julkisuudessa esittää jo ihan konkreettisia toimia epäterveiden elämäntapojen luontevaksi hillitsemiseksi. Hän lopettaisi esimerkiksi television yöchatit. Yöllä ja väsyneenä kun tulee helposti syötyä liikaa ja nimenomaan rasvaista ruokaa. Chatit ovat nimenomaan nuorten ja nuorten aikuisten suosiossa.

Se on juuri sama ikävaihe, jolloin LL, ETM Kirsi Pietiläisen tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaiset helposti lihovat.

Identtisiä kaksosia tutkimalla Pietiläinen huomasi, että 18-vuotiaista miehistä ylipainoisia oli 10 prosenttia, mutta 25-vuotiaista jo lähes 30 prosenttia. 18-vuotiaista naisista ylipainoisia oli vain kuusi prosenttia, mutta 25-vuotiaista jo 15 prosenttia.

Ei enää vain länsimaiden huoli

Suomalaiset lihavuustutkijat saivat samaan aikaan tukea myös ylemmältä taholta.

Lue myös

WHO ja International Diabetes Federation IDF julkistivat pari viikkoa sitten kannanoton, jossa julistetaan lapsuuden lihavuuden hoitaminen tärkeäksi keinoksi ehkäistä tyypin 2 diabetesta. Osoittavathan tutkimukset kiistatta lapsuuden ylipainon ja epäterveellisten elämäntapojen jättävän jälkensä myös aikuisuuteen.

Arvioiden mukaan maailmassa on 22 miljonaa alle viisivuotiasta ylipainoista tai lihavaa lasta. Heistä yli 17 miljoonaa asuu kehitysmaissa. Ylipaino ei siis ole enää vain länsimaiden ongelma.

Maailman kouluikäisistä lapsista arvioidaan joka kymmenennen olevan ylipainoinen tai lihava. Esimerkiksi USA:ssa kouluikäisten lasten ja nuorten lihavuus on huomattavan yleistä, sillä neljännes heistä on ylipainoisia. 1970-luvulla ylipainoisia koululaisia oli noin 15 prosenttia.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030