Tietojärjestelmissä huomioitava paremmin kliinisen työn todellisuus
Tietokoneet toimivat objektiivisesti ja etenevät järjestelmällisesti vaiheesta toiseen. Kliininen työ, varsinkin sairaaloissa, on usein niiden vastakohta. Työ keskeytyy helposti, työntekijä hoitaa montaa tehtävää samaan aikaan, työtä tehdään välillä yhdessä, toisinaan taas tehtäviä delegoidaan muille. Ristiriita työn todellisuuden ja tietojärjestelmän edellyttämän logiikan välillä voi johtaa virheisiin potilastyössä, ellei ongelmakohtia tunnisteta.
Laajassa meta-analyysissa (JAMA 2005;293:1223-37) yhdysvaltalaiset tutkijat selvittivät erilaisten päätöksentukiohjelmistojen vaikutusta lääkärin työhön. Sataa eri tutkimusta arvioinut analyysi antaa melko positiivisen kuvan ohjelmien hyödyistä: yli 60 prosenttia ohjelmista paransi lääkärin työn tuloksia yli 50 prosenttia. Tuloksia arvioitiin eri tutkimuksissa hyvin erilaisilla mittareilla, kuten oikeiden lääkkeiden määräämisellä oikealla annoksella, oikeiden tutkimusten tekemisellä, hoitoviiveellä, konsultaatioiden määrällä ja oikeaan osuneella diagnoosilla. Tietojärjestelmistä 40 oli tarkoitettu jonkun yksittäisen sairauden tai ongelman hoidon tueksi.
Puolessa näistä sadasta tutkimuksesta oli valittu mittariksi yksi tai useampi potilaan vointiin liittyvä lopputulema. Vain seitsemässä tutkimuksessa voitiin osoittaa potilaaseen liittyvä myönteinen tulos.
- Tulos kertoo ennen kaikkea mittaamisen vaikeudesta. Sellaisen tutkimusasetelman rakentaminen, jossa kaikki potilaan tilanteeseen vaikuttavat eri tekijät tulisivat huomioiduksi, on hyvin vaikeaa, toteaa kansallisen terveyshankkeen tietojärjestelmiä kehittävä terveyskeskuslääkäri Ilkka Kunnamo.
- Menetelmäongelmista huolimatta tarvitsemme enemmän tutkimusta siitä, miten järjestelmien käyttö hyödyttää potilasta.
Meta-analyysissä parhaiten pärjäsivät järjestelmät, jotka antavat lääkärille automaattisia muistutteita. Niistä yli 70 prosenttia johti yli 50 prosentin paranemaan lääkärin toiminnassa.
- Kokemus on osoittanut, että parhaiten toimivat juuri nämä automaattiset järjestelmät, jotka eivät edellytä lääkärin aktiivisuutta. Muistutteiden tulee kuitenkin olla aiheellisia eikä niitä saa olla liikaa. Muuten lääkäri turtuu niihin ja saattaa sivuuttaa tärkeänkin muistutteen, painottaa Kunnamo.
Diagnostiikan tukena käytetyistä järjestelmistä 40 prosenttia paransi lääkärin työn laatua.
- Näiden järjestelmien puutteet ovat olleet tiedossa. Ne eivät pysty huomioimaan kaikkia niitä tekijöitä, jotka lääkäri kliinisen kokemuksensa perustella punnitsee diagnoosia tehdessään.
Tätäkin tulosta voidaan kuitenkin Kunnamon mukaan pitää hyvänä.
Päätöksentukijärjestelmän pilotti käynnistyy
Tämän kevään aikana Suomessa aloitetaan uuden lääkärin työhön tarkoitetun päätöksentukijärjestelmän pilotointi. Tämä Käypä hoito -hankkeen hallinnoima projekti tukeutuu vahvasti kansalliseen terveyshankkeeseen.
- Tavoitteenamme on ottaa käyttäjät alusta saakka tiiviisti mukaan järjestelmän kehittämiseen. Keräämme palautetta mm. haastattelemalla käyttäjiä ja käyttämällä laadullisia mittareita, kertoo Ilkka Kunnamo.
- Järjestelmää päästään hyödyntämään laajemmin siinä vaiheessa, kun potilastiedot koko maassa ovat saatavilla kansallisen terveyshankkeen määrittelemässä muodossa. Tällöin kaikki potilasta koskevat tiedot, kuten lääkitys, diagnoosit ja laboratoriotulokset, ovat suoraan päätöksentukisovelluksen käytettävissä. Niitä voidaan hyödyntää myös monella muulla tavalla mm. erilaisissa riskilaskureissa ja vaikkapa lähetteiden, lääkärintodistusten ja potilaalle lähetettävien viestien osittain automaattisessa laadinnassa.
Päätöksentukijärjestelmän edellyttämä potilasasiakirjojen muutostyö valmistuu aikataulun mukaan vuonna 2007. Järjestelmä tulee aikanaan kattamaan kaikki sairaudet ja lääkehoitoon liittyvät asiat, kuten interaktiot, vasta-aiheet ja allergiat.
- Pääsemme todennäköisesti parhaaseen tulokseen, jos keskitämme voimat yhden kattavan päätöksentukitietokannan tekemiseen, painottaa Ilkka Kunnamo.
