Tilastokysymyksen vastaus: Lisätietoa koronaviruksen levinneisyydestä Suomessa
Miten voisimme täsmentää käsitystämme koronatartuntojen määrästä väestössä?
Suomessa on 6.4.2020 julkaistun tiedon mukaan 2 176 vahvistettua koronatartuntaa (COVID-19). Sairaalahoidossa on 209 ja tehohoidossa 76 potilasta. Tautiin menehtyneitä on 28.
Näistä luvuista on vaikea tehdä valistuneita arvauksia esimerkiksi viruksen levinneisyydestä tai tappavuudesta, koska meiltä puuttuu täysin tieto tartunnan saaneiden ja sairastuneiden määristä. Julkisuudessa on esitetty arvioita, että todellinen tartuntojen määrä voisi olla 10–20-kertainen testillä todennettuihin verrattuna.
Koska kattavaan diagnostiikkaan ei edes pyritä, päivittäinen varmistettujen tartuntojen raportointi ei lainkaan kerro tautitilanteen etenemisestä.
Minkä lisätiedon avulla voisimme täsmentää käsitystämme koronatartuntojen määrästä väestössä?
A) Testataan kaikki hengitystieinfektio-oireiset.
B) Tehdään noin tuhannen koronavirusnäytteen satunnaisotanta koko väestöstä.
C) Lasketaan, kuinka suuri osa tällä hetkellä sairaalahoitoa tarvitsevista on aiemmin ohjattu kotikaranteeniin positiivisen testituloksen vuoksi ja kuinka suuri osa on ajautunut sairaalahoitoon ilman aiempaa koronadiagnoosia.
D) Tehdään vasta-ainemääritys noin tuhannelle henkilölle.
Vastaus: Kaikki vaihtoehdot lisäisivät tietoa koronaviruksen esiintymisestä väestössä, mutta käsitykseni mukaan nopeimmin tarkimman kuvan antaisi vaihtoehto C: lasketaan, kuinka suuri osa tällä hetkellä sairaalahoitoa tarvitsevista on aiemmin ohjattu kotikaranteeniin positiivisen testituloksen vuoksi ja kuinka suuri osa on ajautunut sairaalahoitoon ilman aiempaa koronadiagnoosia.
Tämä olisi myös toteutettavissa ilman lisäresursointia ja päivitettävissä tiheästi tilanteen kehittyessä.
Käydäänpä läpi vaihtoehtojen etuja ja haasteita:
A) Kaikkien hengitystieoireisten testaaminen antaisi tarkan kuvan siitä, kuinka suuri osa hengitystieinfektioista on koronaviruksen aiheuttamia, mutta jäisimme edelleen vaille tietoa, kuinka paljon on oireettomia tai hyvin lieväoireisia (ilmeisesti tartuttavia) taudinkantajia.
B) Tuhannen henkilön satunnaisotannan saaminen väestötasolla edustavaksi on hankalaa. Olisi kyettävä tasapainottamaan valtava määrä demografisia ja maantieteellisiä muuttujia. Mikäli esitetty arvio todellisten tartuntojen kymmenkertaisesta määrästä varmistettuihin verrattuna pitäisi paikkaansa, odotus olisi, että tuhannen suomalaisen otoksessa olisi vain 2–3 tartuntaa (13 000 tartuntaa 5,5 miljoonaa suomalaista kohden eli 2,4 tartuntaa tuhatta testattua kohden). Tuhannen testatun otoksesta tehtyihin päätelmiin jäisi siis valtava sattuman tuoma epävarmuus.
C) Voinemme olettaa, että positiivisen testituloksen jälkeen kotikaranteeniin ohjattujen taudin pahenemisriski vastaa niiden riskiä, jotka eivät ole hakeutuneet taudin alkuvaiheessa testattavaksi, mutta ovat sitten "yllättäen" joutuneet sairaalahoitoon vaikeutuneen koronainfektion vuoksi. Laskemalla näiden kahden ryhmän (siis aiemmin testattujen ja testaamattomien) osuudet tällä hetkellä hoidossa olevista voimme arvioida, kuinka paljon väestössä on "salaa" koronaa sairastavia.
D) Tätä kirjoittaessa (7.4.) THL on aloittamassa vasta-ainemäärityksiä satunnaisväestölle. Todennäköisesti väestöstä vasta pieni osuus on taudista parantuneita, ja kuten B-kohdassa, otoksen edustavuus on ratkaisevan tärkeää. Otoskoon täytyy olla riittävän suuri ottaen huomioon, miten suureksi sairastaneiden osuus arvioidaan.
THL kertoo painottavansa otannan aluksi pääkaupunkiseutuun ja työikäiseen väestöön, mutta laajentavansa tutkimusta kevään aikana. Tarkoituksena on saada tutkimukseen mukaan noin 750 henkilöä joka viikko. Tutkimus jatkuu loppuvuoden ajan, joten kuva tulee tarkentumaan pikku hiljaa. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa huhtikuun loppuun mennessä.
