Tunnista ihmiskaupan uhri
Vastajulkaistut ohjeet auttavat ihmiskaupan uhrin tunnistamisessa ja auttamisessa.
Mistä tietää, että potilas on ihmiskaupan uhri? Ja jos ihmiskauppaa tuleekin epäilleeksi, mitä silloin pitää tehdä?
Vastauksia löytyy juuri julkaistuista ohjeista ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja palveluohjaukseen. Ohjeet on laadittu nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.
Ohjeissa kuvataan, mistä hyväksikäytön voi tunnistaa ja annetaan toimintaohjeet ihmiskaupan uhrin kanssa toimimiseen. Ohjeissa neuvotaan myös, millaisilla kysymyksillä asiaa voi kartoittaa ja miten ihmiskaupan uhria kannattaa lähestyä.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä neuvoo eteenpäin tilanteissa, joissa ihmiskauppaa epäillään. Lääkärin ei tarvitse olla ihmiskaupasta varma ottaakseen auttamisjärjestelmään yhteyttä. Potilaan tilannetta voi kuvata henkilöllisyyttä paljastamatta ja saada neuvoja ja tukea tunnistamisessa.
Vaiva ei vastaa potilaan kertomaa
Ihmiskaupan uhri voi kärsiä useista hoitamattomista kroonisista sairauksista tai vammoista, heikosta yleiskunnosta, päihde- tai muista riippuvuusongelmista tai seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmista.
Vastaanotolla ihmiskaupan uhrin voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että potilaan vaivat eivät vastaa hänen tai hänen saattajansa kertomaa tai että hoitoon hakeudutaan myöhäisessä vaiheessa. Potilaan toistuvat käynnit samanlaisten ongelmien vuoksi, toistuvat abortit, sukupuolitautitestit, infektiot, haavat tai palovammat voivat kaikki kieliä myös ihmiskaupasta. Potilaan arkuus ja pelokkuus ja usein vaihtuvat osoitetiedot ovat myös tunnusmerkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Toimintakyky heikentyy
Ihmiskaupan uhrilla on usein velka- tai muu riippuvuussuhde hyväksikäyttäjään. Ihmiskaupalle altistavia tekijöitä ovat myös fyysiset ja psyykkiset vammat, päihdeongelmat, syrjäytyminen ja aiemmat hyväksikäyttö- ja väkivaltakokemukset. Myös kielitaidon puute ja tietämättömyys omista oikeuksista altistavat ihmiskaupalle.
Ihmiskaupan uhrien kyky itsenäiseen toimintaan on usein heikentynyt. Uhrit tarvitsevat tavallista enemmän tukea löytääkseen avun piiriin. Pelkkä puhelinnumeron antaminen tai ajan varaaminen harvoin riittää. Moni ihmiskaupan uhri on myös hyvin epäluuloinen viranomaisia kohtaan.
Turvapaikanhakijat, paperittomat ja esimerkiksi Suomeen palkatut kausityöläiset ovat alttiita hyväksikäytölle. Ihmiskaupan uhri voi silti olla kuka tahansa, myös vaikkapa syrjäytynyt ja huumevelkoihin ajautunut suomalaistaustainen aikuinen.
Häpeä ja syyllisyys vaivaavat
Ihmiskauppa traumatisoi uhria syvästi. Ohjeen julkistustilaisuudessa puhunut traumaterapeutti Anne Suokas-Cunliffe kertoi traumatisoituneiden lasten ja nuorten tunnusmerkeistä. Hän muistutti, että kaltoinkohdellulla ihmisellä voi olla traumaattinen kiintymyssuhde hyväksikäyttäjäänsä.
Ihmiskaupan uhri voi kärsiä häpeästä ja syyllisyydestä. Tästä seuraa, ettei uhri aina käyttäydy niin kuin voisi olettaa. Hän saattaa pyrkiä yhteyteen hyväksikäyttäjän kanssa, jonka kynsistä hänet on juuri pelastettu. Uhri ei välttämättä ole pelastajilleen kiitollinen eikä pysty ottamaan apua muitta mutkitta vastaan.
– Näiden mekanismien ymmärtäminen suojaa auttajia kyynistymiseltä ja uupumiselta, Suokas-Cunliffe sanoi.
Auttamisjärjestelmässä 322 ihmiskaupan uhria
Ihmiskaupalla on monia muotoja. Suomessa on toistaiseksi tullut ilmi muun muassa työperäistä ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa sekä pakkoavioliittoja.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli 322 ihmistä vuonna 2017. Heistä uusia asiakkaita oli 127. Todellinen luku on todennäköisesti paljon suurempi. Moni ihmiskaupan uhri jää tunnistamatta. Kaikki eivät myöskään halua auttamisjärjestelmän apua, vaikka siitä saisivatkin tietää.
Ohjeen on laatinut Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Suomen-toimisto. Ohjeistus löytyy kokonaisuudessaan STM:n sivuilta.
kuva: Fotolia
LISÄYS 6.2.2018: Lisätty tieto, että ohjeen on laatinut IOM.
