Turku panostaa opettajatutorointiin
Turun lääketieteellinen tiedekunta elää voimakasta murrosvaihetta. Peruskoulutuksen opinnot on uudistettu, mutta työ on vielä osin kesken.
Juonneopetus, hajautus, tutorointi, henkilökohtainen opintosuunnitelma, portfolio - Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa on viime vuosina tapahtunut niin paljon ja monella rintamalla, että heikompaa huimaa.
Perusopetuksen prekliininen vaihe on uudistettu. Kaksi ensimmäistä vuosikurssia opiskelee nyt uuden järjestelmän alaisina. Seuraavaksi uudistetaan kliinisen vaiheen opintosuunnitelmaa.
Opettajatutorointi on yksi keskeinen uudistus, joka näkyy opiskelijan arjessa.
Viime syksynä alkaneesta opettajatutoroinnista on toistaiseksi vain vähän kokemuksia. Tässä vaiheessa opettajatutoroinnissa ovat mukana ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ja yhdeksän opettajaa.
Käytännössä opettajatutorointi merkitsee, että opiskelijat on jaettu 12 hengen ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle on nimetty oma opettajatutor.
Hankkeen koordinaattorina toimii professori Pekka Kääpä. Hänen mukaansa kullakin opettajatutorilla on tarkoitus opastaa ja seurata omaa ryhmää ainakin koko 2,5 vuotta kestävä prekliininen vaihe.
- Suunnitelmissa on, että opettajatutorit ohjaisivat opiskelijaa koko opintojen läpi.
Opettajatutorointi katsottiin tiedekunnassa tarpeelliseksi monestakin syystä.
- Opinto-ohjelman uudistus merkitsi entistä loogisempia ja laajempia opintokokonaisuuksia. Uudistustyössä todettiin tärkeäksi panostaa tiedollisen ja taidollisen koulutuksen lisäksi myös muihin lääkärin ammattiin ja toimintaan liittyviin asioihin, Kääpä kuvaa hankkeen taustoja.
Lääkärintyössä uusiahaasteita
Käävän mukaan opettajatutoroinnille on lääkärin nykymuotoisessa peruskoulutuksessa myös sosiaalis-yhteiskunnallinen tilaus.
- Lääketieteen kaikilla aloilla tietomäärä kasvaa lähes eksponentiaalisesti, eikä kukaan enää kykene hallitsemaan tiedon tulvaa. Tämän lisäksi lääkärin pitäisi pystyä vastaamaan myös yhteiskunnan lisääntyviin haasteisiin.
Käävän mainitsemien syiden takia turkulaiset haluavat tukea opiskelijoitaan paitsi lääkärin tietojen ja taitojen hankkimisessa myös ammatillisessa kasvussa.
- Mitä se lääkärinä työskenteleminen ja lääkäriksi kasvu on ja miten siihen päästään, kuinka opinnot etenevät, mitkä asiat vaikuttavat opintoihin ja miten mahdollisista pulmista selviydytään, luettelee Kääpä henkilökohtaisen tutoroinnin tavoitteita.
Välineenä opintojen ohjauksessa käytetään portfoliotyöskentelyä ja henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS). Näihin opiskelijat tekevät opettajatutorin avustuksella sekä lyhyen että pitkän tähtäimen suunnitelmiaan opiskelusta sekä kokoavat arvioitaan omasta oppimisesta ja opiskelusta.
- Opiskelija voi kirjata HOPS:iin näkemyksensä omista tavoitteistaan esimerkiksi tulevalle lukuvuodelle, mutta myös opintojen loppuun asti. Kerran lukukaudessa arvioidaan onko suunnitelma toteutunut vai muutetaanko sitä.
Yhtenä portfoliotyöskentelyn ideana on saada opiskelija kriittisesti arvioimaan taitojaan ja tietojaan, jotta tarvittaessa pystytään paikkaamaan mahdollisia aukkoja.
Kääpä painottaa, että opettajatutortoiminta alkoi vasta viime syksynä, joten uusi opiskelu- ja työskentelymuoto elää ja muotoutuu. Nykyiset ykköskurssilaiset opiskelevat ensimmäisinä opettajatutoreiden ohjauksessa.
Juonneopetus tutustuttaa työhön
Juonneopetus on Turussa vanhempaa perua kuin opettajatutorointi. Juonneopetuksessa opiskelijoilla on mahdollisuus seurata heti ensimmäisestä lukuvuodesta lähtien terveyskeskuslääkärin työtä.
Prekliinisessä vaiheessa juonneopetus on lähinnä lääkärin työn seuraamista, mutta opintojen edetessä kliiniseen vaiheeseen myös opiskelija saa tutkia potilaita. Juonneopetusta on tarkoitus lisätä opintouudistuksen mukana Turussa.
Vaikka juonneopetus on vakiinnuttanut paikkansa ja sitä kiittelevät niin opettajat kuin opiskelijat, sillä on ollut myös arvostelijoita Turussa. Heidän mielestään juonneopetus on varmin tapa huolehtia siitä, että opiskelijat eivät valmistuttuaan hakeudu terveyskeskuksiin töihin.
Neljännen vuoden opiskelija Johanna Pelliniemi kuitenkin kiittää potilaskeskeisyyttä ja käytännöllisyyttä Turun opinnoissa.
- Saamme opiskella paljon potilaita tutkimalla. Kliinisessä vaiheessa opiskelussa siirrytään entistä enemmän klinikkatyöskentelyyn muun muassa poliklinikoille ja vuodeosastoille.
Johanna Pelliniemi ja hänen kurssitoverinsa Tanja Mäkilä työskentelevät opintojen ohella sivutoimisina opinto-ohjaajina. Heillä on opinnoissaan eräänlainen vedenjakajavaihe: neljännen opintovuoden jälkeisenä kesänä lähdetään tekemään sijaisuuksia.
- Monet lähtevät erikoistuvan lääkärin sijaiseksi esimerkiksi sisätaudeille tai kirurgiaan, opinto-ohjaajat kuvaavat kurssitovereidensa kesätyökuvioita.
- Järkevintä on tehdä sairaalalääkärisijaisuus nyt. Viidennen vuoden jälkeen suurin osa lähtee taas terveyskeskukseen, sillä viidennen vuoden lopussa on toukokuussa kahden viikon terveyskeskusharjoittelu, Pelliniemi sanoo.
